Chiasalvia
Chiasalvia eli chia [tʃiːɑ][3] (Salvia hispanica) on salvioiden sukuun kuuluva siemenkasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Pohjois- ja Keski-Amerikassa.
| Chiasalvia[1] | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: | Salviat Salvia |
| Laji: | hispanica |
| Kaksiosainen nimi | |
Chia oli asteekkien kolmanneksi tärkein ravintokasvi maissin ja papujen jälkeen.[4]
Ulkonäkö ja koko
muokkaaChiasalvia kasvaa noin metrin korkuiseksi. Sen kukinnot ovat sinisiä, pystyasentoisia, tähkämäisiä.[5]
Levinneisyys
muokkaaChiasalvia on kotoisin Meksikosta ja Keski-Amerikasta. Sitä viljellään nykyisin myyntiin näiden alueiden lisäksi myös Australiassa.[6] Aloittaakseen kukinnan alkuperäinen kasvi tarvitsee lyhyen päivän, mutta siementen kehittyminen vaatii pitkän kasvukauden. Chiasalviasta on jalostettu lajikkeita, jotka tuottavat siemeniä myös Yhdysvaltojen eteläosissa.[7]
Käyttö
muokkaa.jpg)
Chiansiemenet ovat täysin mauttomia.
Chiansiemenet nautitaan liotuksen jälkeen, jolloin ne ovat turvonneet limaisiksi. Liottaminen turvottaa siementä ympäröivän kalvon, josta muodostuu ruoansulatusta edistävää hyytelöä.
Ravintoarvo
muokkaaChiansiemenet sisältävät 34 prosenttia rasvaa, saman verran kuitua ja 23 prosenttia proteiinia[8]. Ne sisältävät myös antioksidantteja[9].
Enimmäissaanti ja terveysriskit
muokkaaChiansiemenet sisältävät suhteellisen paljon siittiöille, sikiöille ja keskushermostolle haitallista alumiinia[10][11], minkä vuoksi niitä ei suositella nautittavan yli 15 grammaa (yli 1,5 ruokalusikallista) päivässä[12][13].
Chiansiemenet sisältävät myös nikkeliä, jota kolmannes työikäisistä suomalaisista saa yli EFSA:n määrittämän siedettävän päiväsaannin enimmäisarvon[14].
Liottamattomien chiansiementen turpoaminen saattaa tukkia ruokatorven[15] tai aiheuttaa hengenvaarallisen suolitukoksen.
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Chiasalvia – Salvia hispanica Viitattu 7.1.2021.
- ↑ ITIS
- ↑ Kielitoimiston sanakirja
- ↑ Chia USDA. Viitattu 5.5.2016.
- ↑ How to Plant Salvia Hispanica SF Gate. Viitattu 5.5.2016.
- ↑ What is Chia? About Food. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 5.5.2016.
- ↑ Cheryl Kaiser & Matt Ernst: Chia Univeristy of Kentucky. Arkistoitu 15.1.2017. Viitattu 5.5.2016.
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 3.11.2023.
- ↑ Currier, Jessica: The Real Scoop on Chia Seeds nutrition. 2012. American Society for Nutrition. Viitattu 5.5.2016.
- ↑ Usein kysyttyä öljykasvien siemenistä. https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-yhteiset-vaatimukset/valvonta/tutkimukset-ja-projektit/vierasaineisiin-liittyvia-hankkeita/oljysiementen-kartoitus--ja-valvontahanke/usein-kysyttya-oljykasvien-siemenista/
- ↑ EFSA Advises on the Safety of Aluminium in Food European Food Safety Authority. 15.7.2008. Viitattu 20.3.2020. (englanniksi)
- ↑ ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISEEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ YLEISIÄ OHJEITA Ruokavirasto. Päivitetty tammikuussa 2019. Sivu 10. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/turvallisen-kayton-ohjeet/ruokavirasto_turvallisenkaytonohjeet.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Menu chiansiemen 800g www.kespro.com. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Riskinarviointi suomalaisten aikuisten altistumisesta elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille sekä alumiinille. Ruokaviraston tutkimuksia 2020. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/ruokaviraston_tutkimuksia_1_2020_finaali.pdf
- ↑ Chia-siemenissä piilee yllättävä vaara - USA:ssa ensimmäinen tukostapaus www.iltalehti.fi. Viitattu 13.2.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa- United States Department of Agriculture (USDA): Salvia hispanica (englanniksi)
- Salvia hispanica PFAF (englanniksi)