Salviat
Salviat (Salvia) on huulikukkaiskasveihin kuuluva kasvien suku, johon kuuluu yli 900 lajia. Tunnetuin salvialajeista lienee maustekasvina käytetty ryytisalvia (Salvia officinalis).[1] Salvian nimi on peräisin latinan sanasta salvare ’parantaa’, ja salvialla uskotaan olevan monia parantavia ominaisuuksia.[2]
| Salviat | |
|---|---|
 Ryytisalvia (Salvia officinalis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: |
Salviat Salvia L. |
| Katso myös | |
Sisällysluettelo
Ulkonäkö ja kokoMuokkaa
Salviat ovat monivuotisia ja isohkoja ruohoja. Varret ovat nelisärmäisiä. Vastakkain olevat lehdet ovat saha- tai nyhälaitaisia. Kukinnot sijaitsevat latvassa ja ovat tähkämäisiä, tiheiden lehtihankaisten viuhkojen eli valekiehkuroiden muodostamia rykelmiä. Kaksihuulisissa kukissa on kaksi hedettä, kaksi vähemmän kuin huulikukkaiskasveilla yleensä.[1][3]
LevinneisyysMuokkaa
Euroopassa salvialajeja kasvaa luonnonvaraisena maanosan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisemmas ne ovat levinneet ihmisen toiminnan seurauksena.[4] Suomessa luonnonvaraisia salvialajeja on tavattu kaikkiaan viisi, mutta ne kaikki ovat tulokaslajeja.[5][6]
KäyttöMuokkaa
Useimpia viljeltyjä salvioita käytetään yksi-, kaksi- tai monivuotisina koristekasveina, maustekasveina ja lääkekasveina. Päihteenä käytetty salvia on mazatecinsalvia (Salvia divinorum).
LajejaMuokkaa
Pohjoismaissa tavataan tulokaslajina tai villiintyneenä ainakin seuraavia salvialajeja:[4][6]
- Salvia glutinosa – keltasalvia
- Salvia nemorosa – lehtosalvia
- Salvia pratensis – niittysalvia
- Salvia reflexa – preeriasalvia
- Salvia verticillata – kiehkurasalvia
- Salvia viridis – kirjosalvia
Muita lajeja:
- Salvia aegyptiaca – egyptinsalvia
- Salvia aethiopis – vanukesalvia
- Salvia africana – afrikansalvia
- Salvia apiana
- Salvia argentea – hopeasalvia
- Salvia broussonetii – teneriffansalvia
- Salvia bulleyana – täpläsalvia
- Salvia canariensis – kanariansalvia
- Salvia coccinea – punasalvia
- Salvia divinorum – mazatecinsalvia
- Salvia elegans – ananassalvia
- Salvia farinacea – härmesalvia
- Salvia fruticosa – pensassalvia
- Salvia herbanica – fuerteventuransalvia
- Salvia hians – kellosalvia
- Salvia hispanica
- Salvia involucrata – pallosalvia
- Salvia lavandulifolia – laventelisalvia
- Salvia leucantha – nuokkusalvia
- Salvia lyrata – lyyrasalvia
- Salvia medusa
- Salvia miltiorrhiza – kiinansalvia
- Salvia officinalis – ryytisalvia
- Salvia patens – sinisalvia
- Salvia sclarea – myskisalvia
- Salvia sessei – liekkisalvia
- Salvia splendens – tulisalvia
- Salvia transsylvanica – transilvaniansalvia
- Salvia uliginosa – isosalvia
- Salvia verbenaca – verbenasalvia
LähteetMuokkaa
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg Bo & Stenberg Lennart. Suom. Seppo Vuokko & Henry Väre. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b Den virtuella floran: Salvior Salvia. (ruotsiksi) Viitattu 4.8.2011.
- ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 356, 369.
- ↑ a b Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 522.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 369–370.
- ↑ a b Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Salvialajit Suomessa (hakusana salvia). Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 4.8.2011.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kasviatlas 2010: Salvioiden levinneisyys Suomessa
- Funet: Salviat (Salvia)
- ITIS: Salvia (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Salvia (englanniksi)
- Flora of China: Salvia (englanniksi)