Sekhmet
Egyptin mytologiassa Sekhmet tai Sachmis oli alun perin soturijumalatar sekä parantava jumalatar Ylä-Egyptissä. Hänet on kuvattu naarasleijonaksi, hurjimmaksi metsästäjäksi. Sanottiin, että hänen hengityksensä loi aavikon. Hän oli faaraoiden suojelija ja johti heidät sodankäyntiin.[1][2]
| Sekhmet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 Sekhmet kuvattuna leijonapäisenä naisena auringonkiekko ja ureus-käärme päässään. |
||||||
| Hieroglyfein | ||||||
|
||||||
| Kulttikeskus | ||||||
|
|
||||||
| Roolit | ||||||
|
parantaminen |
||||||
Sekhmet on myös auringon jumalatar, jota joskus kutsutaan auringonjumala Ran tyttäreksi ja liitetään usein myös jumalattariin Hathor ja Bast. Sekhmet kantaa aurinkolevyä ja Uraeusta, mikä rinnastaa hänet Wadjetiin ja kuninkaallisiin.[1][2]
Sekhmet-nimi tulee Muinaisen Egyptin sanasta "Sekhem", joka tarkoittaa "voimaa". Sekhmet-nimi sopii hänen virkaansa ja tarkoittaa "(hän joka on) voimakas". Hän sai myös muita nimikkeitä kuten "(Yksi), jonka edessä pahuus vapisee", "Pelon rakastajatar", "Verilöylyn valtiatar" ja "Hän joka raatelee".[1][2]
Ihmiskunnan tuhon myytissä Sekhmet oli raivostunut ja pysäyttämätön ja melkein tappoi kaikki ihmiset.[3]
