S/S Tarjanne
S/S Tarjanne (IMO 86347920) on vuonna 1908 rakennettu höyrylaiva. Tarjanne on palvellut Näsijärvellä matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Nykyään alus liikennöi vuoropäivinä Tampereelta Näsijärven ja Muroleen kanavan kautta Ruovedelle ja sieltä Virroille. Sen kulkureitti Tampereelta Virroille tunnetaan nimellä Runoilijan tie. Alus palvelee myös risteilyliikenteessä.
| S/S Tarjanne | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | Höyrykäyttöinen matkustaja-alus |
| Lippuvaltio |
 Suomi |
| Kotipaikka | Tampere |
| IMO-numero | 8,634,792.0 |
| Omistaja | Runoilijan tie Oy |
| Aiemmat omistajat | Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne, Ruovesi 1908–1967 |
| Rakennustelakka |
Lehtoniemi & Taipale, Lehtoniemen konepaja, Joroinen Kokoamispaikka: Mäkitalonlahden ranta, Vilppula |
| Tilattu | 1905 |
| Kölinlasku | 1907 |
| Vesillelasku | 1908 |
| Luovutettu | 1908 tammikuu |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 29,45 m |
| Leveys | 6,25 m |
| Syväys | 2,39 m |
| Bruttovetoisuus | 1372 brt |
| Bruttovetoisuus (GT) | 133 tonnia |
| Koneisto | Trippeli-höyrykone |
| Koneteho | 300 ihv kW |
| Nopeus | 18,74 km/h |
| Nopeus | Matkanopeus noin 9,5 kn |
| Hyttejä | Asiakkaille 4, henkilökunnalle 4 |
| Miehistö | Neljä + ravintolahenkilökunta. |
Alus on Suomessa viimeinen pitkän linjan matkustajahöyrylaiva ja maailman vanhin edelleen liikenteessä oleva alkuperäistä reittiä kulkeva matkustajahöyrylaiva. Siinä on 115 matkustajapaikkaa, ja miehistöä 4 + ravintolahenkilökunta. Yläkerran ravintola on muutettu nykyiseen asuunsa vuonna 1916 Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemana. Vuoteen 1956 asti yläkannella oli toisen luokan hyttejä ja alakannella kolmannen luokan hyttejä. Laivaan on tehty pienemmät peruskorjaukset vuosina 1956 ja 1962. Mittava peruskorjaus tehtiin 2006-2007 ja saatettiin loppuun 2008. Rahapulan vuoksi ei korjauksia kuitenkaan saatu toteutetuiksi alkuperäisten suunnitelmien laajuudessa.
Käyttöhistoria muokkaa
Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarjanne oli pakko-otettuna Venäjän laivaston Näsijärvellä purjehtineeseen osastoon, jolloin se aseistettiin tykillä. Laiva riisuttiin aseista talvella 1918, ja tykki siirrettiin käytettäväksi Suomen sisällissodassa. Tarjanne liikennöi ennen yhdessä S/S Pohjolan kanssa Tampere–Virrat-väliä. Vuonna 1929 Tarjanne oli HL Kurun pelastustöissä mukana, kun HL Kuru upposi Tampereella Siilinkarin lähellä.
Muita tietoja muokkaa
- Kattila: 2 MW
- Polttoaine: Koivuhalot (talvi 2022-2023), aiemmin kevyt polttoöljy (Öljypolttimet asennettu vuonna 1964, alun perin haloilla lämmitettävä, myös kivihiiltä käytetty esimerkiksi vuonna 1937)
- Liikennöinti: Tampere–Ruovesi–Virrat–Ruovesi–Tampere, Risteilyjä Virroilla ja Tampereella
- Matkustajapaikkoja: 115
- Varusteet: Ravintola 82 paikkaa
Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriin ja se on Suomen Höyrypursiseuran alusrekisterissä.
Katso myös muokkaa
Aiheesta muualla/lähteet muokkaa
- S/S Tarjanteen esittely (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.elka.fi/nayttelyt/laivat/laivasivut/tarjanne.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Höyrypursiseura
- Risto Hyvärinen - Höyrykoneen toiminta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ylen Elävä arkisto: Suvipäivä välkkyvillä vesillä
- Höyrylaiva Tarjanteen lyhyt historia
