S/S Titania

S/S Titania.
Kuva laivan sisältä.

S/S Titania oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön omistama matkustajahöyrylaiva, joka liikennöi Helsinki/HankoKööpenhaminaHull-linjalla.

Rakentaminen ja tekniset tiedotMuokkaa

Titania valmistui elokuussa 1908 Gourlay Bros. & Co:n telakalta Dundeessa Skotlannissa. Aluksen valmistuminen uhkasi viivästyä telakan konkurssin takia, mutta siitä huolimatta alus luvattiin valmistuvan sovitussa aikataulussa.[1] Sen rakentaminen maksoi lähes kaksi miljoonaa markkaa.[2]

S/S Titanian pituus oli 100,60 metriä, leveys 13,65 metriä, nopeus 14,5 solmua ja uppouma 3 496 bruttorekisteritonnia (1 997 nettorekisteritonnia). Laivan 3-sylinterisen trippelihöyrykoneen teho oli 4 500 hevosvoimaa. Laivassa oli 86 ensimmäisen, 68 toisen ja 585 kolmannen luokan matkustajapaikkaa. Laivan rahtiruuman tilavuus oli 131 014 kuutiojalkaa, josta 40 000 kuutiojalkaa oli varattu voin kuljettamiseen.[3]

PalvelusMuokkaa

Titania lähti neitsytmatkalleen 12. syyskuuta 1908 Helsingistä Kööpenhaminan kautta Hulliin päällikkönään merikapteeni Johan Rosqvist.[4] Alus oli Suomen ja Englannin välisessä liikenteessä ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen saakka.

Törmäys höyrylaiva Macedonian kanssaMuokkaa

Joulukuussa 1908 Titaniaan törmäsi sakeassa sumussa Bornholmin lähettyvillä tuntematon höyrylaiva, joka pakeni törmäyspaikalta. Törmäyksen seurauksena Titania sai kylkeensä kaksi suurta noin 2,5 metrin pituista painaumaa vesirajan yläpuolelle ja vaurioiden vähäisyyden takia se jatkoi omin voimin matkaansa Helsinkiin.[5] Vasta myöhemmin ilmeni, että Titaniaan törmännyt alus oli ruotsalainen höyrylaiva Macedonia, joka oli saapunut törmäyksen jälkeisenä päivänä Malmöhön toinen kylki ruhjoontuneena.[6]

Ensimmäinen maailmansota ja uppoaminenMuokkaa

Maaliskuussa 1916 Englannin amiraliteetti takavarikoi Titanian ja se muutettiin aseistetuksi apuristeilijäksi nimeltä HMS Tithonius. Alus joutui saksalaisen sukellusveneen torpedoimaksi 50 mailia Aberdeenistä itään 28. maaliskuuta 1918 ollessaan saattamassa Norjaan matkalla ollutta laivasaattuetta. Neljä englantilaista merimiestä menetti henkensä laivan upotessa.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Uusi höyrylaiva Titania. Helsingin Sanomat, 19.06.1908.
  2. Titania upotettu. Uusi Päivä, 30.04.1918.
  3. Titania. Työmies, 08.09.1908. Työväen Sanomalehti Oy.
  4. Titania. Kauppalehti, 9.9.1908. Suomen Liikemies-Yhdistys.
  5. Yhteentörmäys merellä. Wiipuri, 25.12.1908. Viipurin Uusi Kirjapaino- ja Sanomalehti Oy.
  6. Titanian päälle ajanut laiva. Wiipuri, 29.12.1908. Viipurin Uusi Kirjapaino- ja Sanomalehti Oy.

Aiheesta muuallaMuokkaa