Säynätsalon kirkko
Säynätsalon kirkko on Jyväskylässä Säynätsalon kaupunginosassa oleva päätytornillinen pitkäkirkko, jonka suunnittelijoina olivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist. Säynätsalon tehtaiden johtaja, kauppaneuvos Hanna Parviainen rahoitti kirkon rakentamisen. Kirkko on valmistunut vuonna 1927. Vaaleaksi rapatun tiilikirkon päätytorni on barokkityylinen.[1] Kulmikas kuoriosa on kirkkosalia kapeampi ja matalampi. Kirkkosaliin liittyvä seurakuntasali erottuu matalana siipirakennuksena.[2] Kirkon kellotornissa on kolme kelloa[3]. Kirkko vihittiin 6. tammikuuta 1927[4] ja siinä on 350 istumapaikkaa.[5]
| Säynätsalon kirkko | |
|---|---|
 Kirkko päädystä katsoen. |
|
| Sijainti | Saarnatie, Säynätsalo, Jyväskylä |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Jyväskylän seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1927 |
| Suunnittelija | Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist |
| Materiaali | tiili |
| Istumapaikkoja | 350 |
 |
|
Kuoriosan kirkkosalista erottavassa triumfikaaressa on kuvanveistäjä Gunnar Finnen tekemä krusifiksi. Hän on myös tehnyt kastemaljan ja vastannut urkulehteriä kannattavien pylväiden veistokoristelusta. Kaksiosaisen alttaritaulun on maalannut taidemaalari Hanna Rönnberg. Tunnelmallisen kirkkosalin arkkitehtuuriin olennaisesti liittyvästä muusta taiteellisesta koristelusta ovat vastanneet taidemaalari Paavo Leinonen ja koristetaiteilija Antti Salmenlinna. Barokkikruunut ja muut valaisimet on valmistanut Taito Oy.[2]
Kirkossa on sopusuhtaisesti yhdistelty useita kertaustyylejä. Kirkkosalin kasettikatto on tehty Säynätsalon tehtaalla valmistetusta vanerista. Kokonaisuuteen sulautuva arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnittelema sankarihauta-alue vihittiin 1948. Alueelle on pystytetty Wäinö Aaltosen veistämä pronssinen sankaripatsas Mies mieheltä.[1] Sankarihautojen hautamerkit ovat Päijänteen rantakiviä.[2]
Säynätsalon kirkko on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja se on suojeltu kirkkolain nojalla.[6] Kirkko suljettiin sisäilmaongelmien ja remontin vuoksi syksyllä 2022[6] ja sen peruskorjaus valmistuu vuoden 2024 puolella. Korjauksen myötä kirkkosali entisöidään aiempaan vaaleaan sävyyn, maalauksia puhdistuskonservoidaan ja kirkko saa uudet, Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:n rakentamat urut.[7]
Sodan aikana kirkon tornissa toimi Säynätsalon lottien ilmavalvontapiste. Lähestyvistä pommikoneista ilmoitettiin kirkon kelloja soittamalla.[8]
Kuvia muokkaa
-
Kirkon pitkä osa erottuu puiden välistä. Tornin huipulla on kukko. -
Säynätsalon kirkon sankarihaudat kesällä 2014.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kirkon esittely (Arkistoitu versio) Keski-Suomen kirkot. Finnica. Viitattu 4.1.2014.
- ↑ a b c Säynätsalon kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Rantanen, Annika: Säynätsalon kirkonkellot soivat vielä hartiavoimin Yle Uutiset. 15.10.2013. Viitattu 5.1.2022.
- ↑ Gummerus, Leo: Kertomus Suomen evankelisluterilaisen kirkon tilasta vuosina 1923–1927, Sortavala 1928, s. 40.
- ↑ Säynätsalon kirkko Jyväskylän seurakunta. Viitattu 5.1.2022.
- ↑ a b Kotilainen, Virpi: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Säynätsalon kirkon remontti aikaistuu – sisäilmaongelma sulkee ovet lokakuussa Yle Uutiset. 28.4.2022. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Perämäki, Pertti: Säynätsalon kirkko remontoidaan historiaa kunnioittaen, tältä siellä näyttää: "Tämähän on oikea helmi Keskisuomalainen. 6.3.2024. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Niinistö, Juhani: Säynätsalo oli Jyväskylää pommittaneiden punatähtikoneiden reitillä Pitkän linjan Säynätsalo. 30.11.2019. Viitattu 18.3.2024.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Säynätsalon kirkko Wikimedia Commonsissa
- Kuvia kirkosta (Arkistoitu – Internet Archive). Jyväskylän seurakunta.