Särämäki

mäki Salossa

Särämäki on mäki Kiikalassa Salossa Varsinais-Suomessa.[1] ´164 metriä korkea mäki kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan ja on Varsinais-Suomen maakunnan korkein kohta.

Särämäki

Särämäen korkein kohta heinäkuussa 2016.

Tyyppi
Sijainti
Korkeus merenpinnasta
164 m

Luonnonympäristö muokkaa

Mäki on osa Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualuetta.[2] Se muodostuu pitkästä, jyrkkärinteisestä lounas–koillinen -suunrtaisesta kalliojaksosta.[1][2] Kasvillisuus mäellä on monipuolista ja osaksi harvinaista, sen alueella esiintyvät ainakin vuorimunkki ja karvakiviyrtti. Jyrkänteiden alla on kuivaa lehtoa ja kaakon puolella metsälehmusta kasvava jyrkänteenaluslehto, jonka lajeihin kuuluvat lehtokuusama ja mustakonnanmarja.[2]

Mäen eteläpuolelle jäävät Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluvat Ruukinjärvi, Säräjärvi, Sakarjärvi ja joukko muita pikkujärviä, mäen pohjoispuolelle samaan vesistöön kuuluvat Kolmperänen, Tervakas ja Suolammi.[1][3]

Korkeussuhteet muokkaa

Mäen huippu on 164 metriä meren pinnan yläpuolella ja se on Varsinais-Suomen maakunnan korkein kohta.[4][5] Mäen lakiosa on supra-akvaattinen eli vedenkoskematon, mikä tarkoittaa että jääkauden jälkeen mäen huippu ei ole ollut veden peittämä, vaan on jään alta paljastuttuaan ollut jatkuvasti kuivaa maata.[6]

Kulttuuriympäristö muokkaa

Mäki sijaitsee pääosin Kiikalan Johannislundin kylässä ja ulottuu myös viereisen Lasikylän alueelle.[7][8] Historiallisesti se on kuulunut Kiikalan Hidoisenpyölin (vuodesta 1964 Lasikylä) ja Säräjärven kyliin, jotka molemmat ovat synnyltään keskiaikaisia autiopyölejä.[9][10][11] Hidoisenpyölissä, Ruukinjärven rannalla Särämäestä etelään toimi vuosina 1813–1960 Johannislundin lasitehdas ja myös viereinen Säräjärven yksinäistalo mäen eteläpuolella oli 1800-luvulta alkaen tehtaan kanssa yhdysviljelyksessä.[12] Johannislund muodostettiin kyläksi Hidoisenpyölin ja Säräjärven kylissä sijainneesta entisen lasitehtaan tehdasalueesta vuonna 1963.[13]

Lähteet muokkaa

  • Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.

Viitteet muokkaa

  1. a b c Särämäki Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.2.2017.
  2. a b c Hyyppärän harjualue 9.8.2013. Uudenmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 1.2.2017.
  3. Varesjoen valuma-alue (24.073) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 1.2.2017.
  4. JK: Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle Tietoaika. 12.9.2001. Tilastokeskus. Viitattu 1.2.2017.
  5. Varsinais-Suomen käsikirja 2013, s. 9. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2013. ISBN 978-952-5599-79-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.2.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Hyyppäränharju, Kultalähde ja Särämäki Saloon.fi. Salon kaupunki. Arkistoitu 9.3.2017. Viitattu 1.2.2017.
  7. Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
  8. Johannislundin lasitehtaan alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  9. Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
  10. Lasikylä Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
  11. von Herzen 1987: 77-78, 177-178.
  12. von Hertzen 1987: 176-177, 293-301, 577-579, 664-667.
  13. Johannislund Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.