Venäläisvuori

Venäläisvuori Juupajoen kunnassa on Pirkanmaan korkein paikka, sen korkaus on 233 metriä merenpinnasta.[1] Vaaralla sijaitsee hiihtokeskus Juupavaara, jossa on viisi laskettelurinnettä ja kolme hiihtohissiä. Rinteiden korkeusero on 122 metriä ja niiden pituus on 950 metriä.lähde?

PerimätietoaMuokkaa

Perimätiedon mukaan vuonna 1808 Suomen sodan aikana on haudattu Porrassuolle 4–5 venäläissotilasta, suon laidalta kaadetun männyn kannossa kerrotaan olleen 4–5 ortodoksiristiä. Myöhemmin 1950-luvulla paikalla ojaa kaivanut muutti ojan suuntaa kannossa olleiden ristien takia. Venäläisotilaiden kuolinsyytä ei tiedetä varmuudella. Erään tiedon mukaan venäläissotilaat olivat ryöstelleet paikallisissa taloissa ja ahdistelleet naisia ja tämän jälkeen paikalliset isännät olivat surmanneet sotilaat ja upottaneet suohon. Toisen version mukaan omat olisivat teloittaneet heidät sotilaskarkureina.

Venäläisvuoren luontoMuokkaa

Venäläisvuori on Pirkanmaan korkein vuori 233 metriä merenpinnan yläpuolella. Venäläisvuoren alueen metsät ovat tyypillisesti kuivahkoa kangasmetsää, metsäkasvillisuudeltaan alue kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Alue kuuluu Sisä-Suomen keidassuoalueeseen, maisemarakenteeltaan kaakkoisen järvialueen ja koillisen vuorimaan rajoille, luonnonmaantieteellisesti Järvi-Suomeen. Alueen eläimistönä tyypillinen havumetsävyöhykkeen lajisto, lintu ja nisäkäslajisto on runsas, alueen alkuperäisasukkeja ovat hirvi ja ilves, myös karhuja ja susia on tavattu. Alueelle siirrtyistä eläinlajeista ovat levinneet valkohäntäpeura ja metsäkauris. Pienempää alkuperäislajistoa ovat muun muassa kettu, näätä, mäyrä, metsäjänis, kärppä, orava, metsähiiri, metsämyyrä sekä päästäiset. Myös liito-oravahavaintoja on tehty. Muualta levinneitä lajeja ovat muun muassa rusakko, kenttämyyrä ja maamyyrä, turkistarhoista levinneitä karkulaisia ovat supikoira ja villiminkit. Yleisimmät lintulajit ovat teeri, peippo, pajulintu, metsäkirvinen, lehtokurppa, rastaat, tiaiset ja lokit, harvinaisempia lajeja ovat metso, pohjantikka ja töyhtötiainen, isommista lajeista muun muassa kurki, laulujoutsen, kalasääksi, haukka ja huuhkaja. Yleisimpiä kalalajeja ovat ahven, muikku, kuha, hauki, lahna, made ja särkikalat.

Juupavaaran talviurheilukeskusMuokkaa

Venäläisvuorella sijaitsee Juupavaaran talviurheilukeskus mökkeineen ja ravintoloineen. Laskettelurinteen suurin korkeusero on 122 metriä ja pisin rinne on 950 metriä pitkä. Hissejä on kaikkiaan kolme. Alueella on myös hiihtolatuja, pulkkamäki sekä moottorikelkkareittejä.

LähteetMuokkaa

  1. Juupavaara. Majoitus Juupavaara. Viitattu 19.9.2020.