Säpilänniemi

Säpilänniemi on Kokemäellä sijaitseva niemi. Kokemäenjoen muodostama niemi on noin viiden kilometrin pituinen ja sijaitsee parin kilometrin päässä Kokemäen keskustasta. Leveydeltään Säpilänniemi on noin 1–1,5 kilometriä.

Säpilänniemi ilmakuvassa vasemmalla.

YleistäMuokkaa

Säpilänniemessä ja Säpilän kylässä asuu nykyään noin 150 ihmistä. Alueella on myös runsaasti loma-asutusta. Kylän alakoulu lakkautettiin vuonna 1998.

Säpilänniemen eteläpäässä joessa sijaitsee useita saaria. Niistä suurimpia ovat Vitikkalanluoto ja Vuorionsaari sekä Frouvanluoto, Koivusaari, Kukkarikko ja niemen länsipuolella oleva Levonsaari. Säpilänniemen keskiosan kohdalta joki on lähes saareton. Sen pohjoiskärjen tuntumassa on kaksi suurempaa saarta, Hummasaari sekä Kuivasaari.

Niemen keskiosassa sijaitsee vuonna 1950 valmistunut Säpilän riippusilta. Se rakennettiin lyhentämään Kyttälästä Säpilässä koulua käyvien lasten koulumatkaa.

Säpilänniemen ohitse virtaavissa Kokemäenjoen uomissa on aikoinaan ollut suuria koskia. Ne on kuitenkin perattu pääosin 1700- ja 1800-lukujen aikana.

Kolsin voimalaitoksen valmistuminen vuonna 1940 nosti joen pintaa, niin että useita pienempiä saaria jäi kokonaan veden alle. Lisäksi veden alle jäivät muun muassa Säpilänniemessä sijainneet saha ja mylly.

Säpilänniemen historiaaMuokkaa

Säpilänniemi on osa harjuketjua, joka alkaa Salpausselältä ja kulkee muun muassa Forssan, Humppilan, Huittisten keskustan kautta Kokemäen Risteen ja Säpilän kautta Kullaan, Noormarkun ja Ahlaisten kautta Selkämereen [1]. Harjumuodostuma kohosi muinaisesta Litorinamerestä noin 6 500 vuotta sitten. Se pakotti silloisen Kokemäenjoen vedet virtaamaan lännen sijasta kohti pohjoista nykyisen Kokemäen ja Huittisten välimaastosta. Kokemäen Kynsikankaalla joki mursi itselleen väylän harjun läpi ja alkoi jälleen virtaamaan kohti etelää. Kahden jokiuoman väliin syntyi nykyinen Säpilänniemi. [2]

Niemen kapeaa keskiosaa kutsutaan nimellä Raitio. Nimi on peräisin vanhasta "rataa" tarkoittavasta sanasta. Varhaiskeskiajalla niemen poikki kulki tukeista rakennettu telarata, jota pitkin joella kulkevia veneitä hinattiin. Näin lyhennettiin matkaa, sekä vältettiin vaikeakulkuiset kosket. Telarata jäi pois käytöstä tiettävästi 1300-luvun aikana.

Säpilänniemessä on ollut useita vanhoja kantatiloja mäkitupineen ja torppineen. 1800-luvun loppupuolella niemeen nousi useita pieniä työläismökkejä. Niissä asui paitsi maatyöläisiä, myös erilaisia käsityöläisiä kuten räätäleitä, suutareita ja seppiä. Vuonna 1907 valmistui Raitioon oma työväentalo. Säpilästä oli kotoisin myös kansanedustajana 1950–1970 -luvuilla toiminut sosiaalidemokraatti Tyyne Paasivuori.

Suunniteltu oikaisukanavaMuokkaa

 
Säpilänniemen kärkeä lännestä päin.

Niemen eteläosan halki on pitkään suunniteltu rakennettavaksi kanava. Tätä oikaisukanavaa on pidettyselvennä tarpeellisena Kokemäenjoen tulvasuojelun kannalta.

Tammikuussa 2012 Etelä-Suomen aluehallintovirasto lopetti kanavan lupahakemuksen käsittelyn, koska se ei ollut saanut Ely-keskukselta tarpeeksi kattavia selvityksiä kanavan vaikutuksista Puurijärveen ja Isosuon kansallispuistoon.

Muut Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojelutoimet oli jo tuolloin jo hyväksytty hallinnollisissa elimissä. [3]

LähteetMuokkaa

  • Säpilänniemi – joen sylissä ja Satakunnan sydämessä, Satakunnan Kansa 1.2.1998.

ViitteetMuokkaa