Ruusukatara eli katara eli punatalvio (Catharanthus roseus)[1][2] on oleanterikasvien heimoon kuuluva varpu. Luonnostaan sitä esiintyy endeemisenä Madagaskarilla, mutta koristeviljelyn myötä se on levinnyt kaikkialle tropiikkiin ja subtrooppisille alueille.[3]

Ruusukatara
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Gentianales
Heimo: Oleanterikasvit Apocynaceae
Suku: Katarat Catharanthus
Laji: roseus
Kaksiosainen nimi

Catharanthus roseus
(L.) G.Don, 1837

Katso myös

  Ruusukatara Wikispeciesissä
  Ruusukatara Commonsissa

Ruusukataran hedelmiä ja siemeniä.

Tuntomerkit muokkaa

Ruusukatara on ikivihreä varpu tai pieni pensas, joka voi kasvaa metrin korkuiseksi. Kiiltävät, melko jäykät lehdet sijaitsevat pareittain molemmin puolin vartta ja ovat 5–8 cm pitkiä. Torvimaisessa kukassa on viisi terälehteä ja se on tyypillisesti läpimitaltaan neljä senttimetriä. Kukan väri on tavallisesti vaaleanpunainen, mutta myös valko-, puna- ja purppurakukkaisia lajikkeita viljellään.[4]

Käyttö muokkaa

Ruusukatara on suosittu koristekasvi.

Lääkekäyttö muokkaa

Ruusukataraa on käytetty lääkeyrttinä muun muassa malarian, ihotautien, ripulin, hypertension ja diabeteksen hoitoon.[5]

Kasvista eristettyä kahta alkaloidia, vinblastiinia ja vinkristiiniä, käytetään useiden syöpien, kuten Hodgkinin taudin, leukemian ja rintasyövän[6] ja munasarjasyövän hoidossa. Vinkristiinin käyttö on mullistanut erityisesti lasten leukemian hoidon, eikä juuri kukaan kuole siihen, toisin kuin ennen jolloin lähes kaikki kuolivat. Ainetta ei kuitenkaan voida syntetisoida, sillä sen rakenne on niin monimutkainen. Grammaan lääkettä menee 500 kiloa kasvinlehtiä, ja hinta on 13 000 euroa. Syntetisointia selvitetään EU:n rahoittamassa tutkimuksessa VTT:ssä[7]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa