Ruskakääpä
Ruskakääpä (Tyromyces kmetii) on Suomessa hyvin harvinainen, vain Lapissa tavattu kääpälaji. Muualla Euroopassa sen levinneisyys rajoittuu vuoristoalueille ja ilmastonmuutos rajoittanee käävän esiintymisalueita tulevaisuudessa. Ruskakääpä elää monilla lehtipuilla, Suomessa lähinnä tunturikoivulla. Kääpä valkolahottaa kuolleita runkoja, pudonneita oksia ja kantoja.[1][2]
| Ruskakääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Silmälläpidettävä |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Incrustoporiaceae |
| Suku: | Liitukäävät Tyromyces |
| Laji: | kmetii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tyromyces kmetii |
|
| Katso myös | |
Käävän yksivuotinen ja yksittäin kasvava itiöemä on pienikokoinen, typäkkä tai hyllymäinen ja joskus tyvestään puulle levinnyt lakki. Tuore itiöemä on pehmeän juustomainen ja yläpinnaltaan mattainen tai, varsinkin kostealla kasvupaikalla, hennosti nukkainen. Kuivana itiöemä on liitumainen ja yläpinta tuntuu karhealta. Yläpinta tuoreena on vaalea, osin heikosti keltaisen ja oranssin sävyinen. Myös mallossa toistuu vaaleaoranssi. Kuivuessa värit haalenevat. Pillipinta on kermanvalkea, pillejä mahtuu 3–9 millimetrille ja pillikerros on vain muutaman millimetrin paksuinen. Käävän kokonaispaksuus on tyvessä 1–2 cm. Ruskakäävän tuoksu muistuttaa liitukääpää.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 385. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.