Liitukääpä
Liitukääpä (Tyromyces chioneus) on koko Suomessa harvalukuisena esiintyvä kääpälaji. Sitä kasvaa varsinkin tunturikoivikoissa. Muita isäntäpuita koivujen lisäksi ovat lehtipuista ainakin pihlajat ja tuomi sekä havupuista kuusi. Liitukääpä valkolahottaa maapuita, pudonneita oksia ja kantoja.[1][2]
| Liitukääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Incrustoporiaceae |
| Suku: | Liitukäävät Tyromyces |
| Laji: | chioneus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tyromyces chioneus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Liitukäävän yksivuotinen itiöemä on säännöllisen muotoinen, tukevatyvinen typäkkä tai hyllymäinen lakki. Tuore itiöemä on hyvin vetinen ja tuntuu painavalta kokoonsa nähden, lakin yläpinta imee vettä ja on siksi vahamaisen himmeänkuultava. Väriltään yläpinta on kermavärinen tai savunruskeanharmahtava pienin mustin pistein. Pillipinta on kermanvalkea ja pillejä mahtuu 5-7 millimetrille. Malto on valkoista ja säteensuuntaisesti juustomaisesti lohkeavaa, pillien alla hyytelömäisen kuultavaa mikä saa pillit välkkymään käänneltäessä. Kuivana kääpä muuttuu yläpinnaltaan paperimaisesti rypistyneeksi ja malloltaan liitumaisen kovaksi, vetisyydestä johtuva harmaa väri häviää. Liitukäävässä on huomattavan epämiellyttävä hapanimelä haju. Vertaa harmokääpään, jonka harmaus säilyy kuivuessakin ja joka ei tuoksu.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 382-383. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.