Avaa päävalikko

Ruokonata (Festuca arundinacea, syn. Schedonorus arundinaceus) on tuulipölytteinen, monivuotinen heinäkasvi jota käytetään rehuseoksissa.[1] Suomessa lajista kasvaa kaksi eri muunnosta, rehukasvina viljelty rehuruokonata Festuca arundinacea var. aspera ja Etelä-Suomessa merenranoilla niityillä ja kivikkorannoilla alkuperäisenä meriruokonata Festuca arundinacea var. arundinacea.[2]

Ruokonata
Starr 030603-0006 Festuca arundinacea.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Nadat Festuca
Laji: arundinacea
Kaksiosainen nimi

Festuca arundinacea
Schreb.

Synonyymit

Schedonorus arundinaceus

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ruokonata Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ruokonata Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Ruokonata on 60-150 cm korkea, muistuttaa lähisukulaistaan nurminataa, mutta kookkaampi ja sen lehdet ovat leveämmät, noin 5–10 mm, lehtilapa voi olla 40 cm, meriruokonadalla tavallisesti harmaanvihreät. Lehtitupen laidoissa nuorena harvakarvaiset korvakkeet. Kukinto on röyhy, alimmat nivelessä yleensä samanpituisia 4 haaraa joista 3–10 tähkylää. Tähkylät yleensä 8–15 mm leveitä, 3–8 kukkaa, vihne 1–3 mm. Tähkylä lyhyempi ja harvempikukkainen kuin nurminadalla. Suomessa luonnonkanta kärkivihneellinen, vihneettömiä lajikkeitakin esiintyy. Tähkylä lyhyempi ja harvempikukkainen kuin nurminadalla. Suomessa luonnonkanta kärkivihneellinen, vihneettömiä lajikkeita esiintyy. Jyvä liisteellinen.[1][3][2][4]

Ruokonadan juuret tunkeutuvat syvemmälle maaperään kuin nurminadan, jopa kahden ja puolen metrin syvyyteen.[5]

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Iso-Britannia, Keski-Eurooppan korkeudella aina Aasiaan asti, Välimeren ympäristö. Pohjois-Amerikassa ei alun perin luonnonvaraisena. [6]

Suomessa merenrantakasvi merenrantaniityillä, tuoreilla ja kosteilla niityillä sekä satamissa. Nykyisin kasvatetaan myös nurmiheinänä. Pelloilta karanneita yksilöitä löytyy myös joutomailta ja tienvarsilta.[7]

KäyttöMuokkaa

Ruokonataa viljellään paljon Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa.[8] Se on yleistymässä Pohjoismaissa, kun on kehitetty talvea kestäviä lajikkeita. Uusia lajikkeiden kehityksen jälkeen ruokonataa käytetään rehuseoksissa, koska se kasvaa nopeasti, talvehtii hyvin ja tuottaa suuren sadon.[9] Syvälle ulottuvan juuriston takia se kestää kuivia kausia.[5]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Rikkinen, Jouko: Heinät ja sarat Suomen luonnossa, s. 10. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27817-7.
  • Hämet-Ahti, L. & Suominen, J. & Ulvinen, T. & Uotila, P. & Vuokko, S. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki 1986: Suomen Luonnonsuojelun tuki, 1986. ISBN 951-9381-14-7.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Ruokonata Schedonorus arundinaceus pinkka.helsinki.fi. Viitattu 08.11.2017.
  2. a b *Rikkinen, Jouko: Heinät ja sarat Suomen luonnossa, s. s. 10. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu: Kustannusyhtiö Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27817-7.
  3. Ruokonata (Schedonorus arundinaceus) - Hedelmä ja siemen pinkka.helsinki.fi. Viitattu 08.11.2017.
  4. *Hämet-Ahti, L. & Suominen, J. & Ulvinen, T. & Uotila, P. & Vuokko, S. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki 1986: Suomen Luonnonsuojelun tuki, 1986. ISBN 951-9381-14-7.
  5. a b Juuristotietopaketti - Juuret maan rakenteen parantajina (pdf) doria.fi. Viitattu 08.11.2017.
  6. Den Virtuella Floran: Rörsvingel Festuca arundinacea linnaeus.nrm.se. Viitattu 06.11.2017.
  7. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Ruokonatan (Schedonorus arundinaceus) levinneisyys Suomessa Viitattu 08.11.2017.
  8. Nurmisiemenviljelyn tietopalvelu Viitattu 08.11.2017.
  9. Naturcom Oy: Ruokonata Viitattu 08.11.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa