Rumpler Tropfenwagen

Rumpler Tropfenwagen (Rumpler Pisara-auto) oli itävaltalaisen insinööri Edmund Rumplerin suunnittelema automalli. Vuonna 1921 Berliinin autonäyttelyssä esiteltyä autoa pidetään maailman ensimmäisenä sarjavalmisteisena virtaviivaisena automallina.

Kuljettajan istuin oli asetettu keskelle ja sen takana olevassa istuinrivissä oli kaksi paikkaa. Vuodesta 1923 autossa oli näiden lisäksi vielä kaksi lisäistuinta.

Tropfenwagenissa oli sen elinkaaren aikana kolme eri moottorimallia. Alun perin autossa oli W6-moottori. Koska moottorin käynti oli epävakaata, se korvattiin myöhemmin 4-sylinterisellä rivimoottorilla.

1921–1922 autossa oli Siemens & Halsken valmistama W6-moottori kuutiotilavuudeltaan 2310 cm³ Sen teho oli 35 hevosvoimaa ja auton huippunopeus oli 95 km/h.
1922–1923 moottorina oli vesijäähdytteinen 2580 cm³ W-moottori. Tehoa oli 36 hv /2000 rpm. Huippunopeus oli 105 km/h.
1924–1925 autoon oli asennettu Benzin valmistama kuutiotilavuudeltaan 2610 cm³ oleva 50-hevosvoimainen rivimoottori. Tällä auton huippunopeus saatiin 115 kilometriin tunnissa.^[1]^[2]

Voimansiirrossa oli hyödynnetty Rumplerin aikaisempia keksintöjä, kuten heiluriakselia ja vaihteistoon integroitua vetopyörästöä (transakseli).

Vaikka auto oli aikanaan edistyksellinen, se ei myynyt erityisen hyvin, tuotantomäärä jäi noin 100 yksilöön. Autossa oli alkuvaiheessa ohjaukseen ja jäähdytykseen liittyviä lastentauteja, jotka haittasivat sen mainetta. Lisäksi autossa ei ollut lainkaan tavaratilaa. Lähes kaikki autot myytiin taksikäyttöön,^[2] sillä siihen oli helppo nousta sisään ja sen korkeasta sisätilasta oli hyötyä.

Auton tuotanto päättyi vuonna 1925. Vuonna 1979 Tropfenwagenia testattiin Volkswagenin tuulitunnelissa. Sen ilmanvastuskertoimeksi mitattiin kunnioitettavat 0,28.^[3] Volkswagen pääsi itse samalle tasolle vasta vuonna 1988 esitellyn Passatin myötä.^[4]

Rumpler Tropfenwagen on jäänyt suuren yleisön mieleen erityisesti Metropolis-elokuvasta.

Tiettävästi vain kaksi Tropfenwagenia on säilynyt jälkipolville. Toinen on museoitu Müncheniin Deutsches Museumiin, toinen taas Berliiniin Deutsches Technikmuseumiin.