Roottoripurje
Roottoripurje on putkilomainen ”purje”, joka hyödyntää työntövoimaa synnyttävää paine-eroilmiötä eli Magnuksen efektiä. Ilmiö perustuu siihen, että pyörivä pinta vetää ilmaa esineen eri puolilla eri paineella, jolloin esine siirtyy pienemmän paineen suuntaan.[1][2]
Suomalaisen Norsepower-yrityksen kehittämä roottoripurje on laivan kanteen kiinnitettävä jopa 30-metrinen putkilo. Vuosina 2014–2015 Boren ro-ro-rahtilaivaan Estradeniin asennettiin kaksi tällaista roottoripurjetta. Roottoripurjeen avulla aluksen polttoainekuluissa säästyi noin viisi prosenttia, mutta Norsepower on arvioinut osuuden voivan nousta isoilla laivoilla jopa 20 prosenttiin ja säästävän mahdollisesti satojatuhansia euroja vuodessa. Keväällä 2018 asennettiin Viking Linen Viking Graceen yksi roottoripurje, josta luovuttiin myöhemmin säästöjen jäätyä pieniksi.[3] Lisäksi Maerskin öljytankkeriin on asennettu roottoripurje, jonka Maersk on arvioinut maksavan hankintahintansa takaisin noin neljässä vuodessa.[4][1][5][6][7]
Aiemmin roottoripurjeen kehittäminen kaupalliseen käyttöön ei ole ollut kannattavaa muun muassa öljyn halvan hinnan vuoksi, mutta 2000-luvulla siitä on tullut kannattava teknologia ympäristövaatimusten tiukennuttua. Lisäksi roottoreihin käytettävä materiaali on entistä kestävämpää.[1]
Roottoripurjeteknologiaa kehitti 1920-luvulla saksalainen keksijä Anton Flettner. Sitä kokeili 1920-luvulla puuveneessään suomalainen insinööri Sigurd Savonius, mutta laajempaa kiinnostusta esimerkiksi suurilla laivoilla se on alkanut herättää 2000-luvulla.[1] Maersk-varustamo on saavuttanut suomalaisen Norsepower Oy:n roottoripurjeella noin kahdeksan prosentin polttoainesäästön.[8]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Teemu Luukka: Purjeet palaavat valtamerille. Helsingin Sanomat, 3.4.2017, s. A 26–27.
- ↑ Teemu Luukka: Paine-ero tekee putkilosta purjeen. Helsingin Sanomat, 3.4.2017, s. A 27.
- ↑ Perttu Pitkänen: Viking Line luopuu Grace-aluksen tornista, jonka piti kutistaa polttoainelaskua reippaasti – ”Säästöt jäivät marginaaleihin” Ilta-Sanomat. 28.4.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Testing begins on first product tanker vessel utilising wind propulsion technology - Norsepower Rotor Sails www.norsepower.com. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Successful installation of second Norsepower Rotor Sail onboard M/V Estraden 27.11.2015. Bore Ltd. Arkistoitu 22.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Tuulen voimalla! Viking Grace sai huipputeknisen purjeen Iltalehti. 12.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Viking Grace muuttuu purjealukseksi 12. huhtikuuta (PDF) 11.4.2018. Viking Line Abp. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Norsepower, Maersk Shipping: NORSEPOWER ROTOR SAILS CONFIRMED SAVINGS OF 8.2% FUEL AND ASSOCIATED CO2 IN MAERSK PELICAN PROJECT 24.9.2019. Norsepower, Maersk Shipping. Viitattu 3.12.2019.