Riikka Kuoppala
Riikka Kuoppala (s. 1980, Helsinki) on suomalainen oikeusnotaari ja kuvataiteilija. Hän voitti vuoden 2013 dukaattipalkinnon, ja teki merkittävää kansainvälistä uraa videotaiteilijana kymmenen vuotta.
Kuoppala valmistui Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2010, ja opiskeli sitä ennen kuvataidetta Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKin kuvataidelinjalla, josta valmistui vuonna 2008. Sen lisäksi hän on opiskellut taidetta Carnegie Mellonin yliopistossa Yhdysvalloissa, sekä nykytaiteen studio Le Fresnoyssä Ranskassa.
Kuoppalan videoteoksia on ollut esillä muun muassa Göteborgin nykytaiteen biennaalissa, Turku biennaalissa, Italian Torinossa,[1] Grenoblessa, Nykytaiteen museo Kiasmassa sekä New Yorkin nykytaiteen museossa, sekä esimerkiksi Kuala Lumpurissa, Tanskassa ja Budapestissä.[2] Lisäksi hänen lyhytelokuviaan on esitetty videotaiteen tapahtumissa ympäri maailmaa, muun muassa Loop Video Art-tapahtumassa Barcelonassa, Tampereen elokuvajuhlissa sekä Oberhausen elokuvajuhlissa Saksassa.
Kuoppala on työskennellyt erityisesti videotaiteen parissa, ja hänen teoksissaan alusta saakka ollut keskeisenä elementtinä visuaalisten taiteiden ulkopuolelta löytyviä elementtejä kuten elokuvaa, dokumentointia ja journalismia sekä aktivismia.[3] Esimerkiksi hänen lyhytelokuvansa Singing for Lenin (2014) käsitteli 1970-luvun taistolaisuutta, Palavan kaupungin alla (2016) kertoo sotatraumoista sekä sodan merkeistä arkkitehtuurissa, ja And That's All I Remember (2015) puolestaan tarkastelee suomalaisten tekemää lähetystyötä Namibiassa. Palavan kaupungin alla esitettiin Yle Teemalla vuonna 2016.[4]
Kuoppala kertoi vuonna 2021 haastattelussa saaneensa 30-vuotiaana työuupumuksen taiteilijan työstä, ja vaihtaneensa oikeusalalle tehdäkseen "jotakin konkreettisempaa, josta voisi olla hyötyä ihmisille ympärilläni".[5]
Nykyisin hän suorittaa oikeustieteen maisteriopintoja Helsingin yliopistossa, asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän perusti vuonna 2020 lakiapua tarjoavan polkupyöräkahvilan, ja on sen jälkeen perustanut lakitoimisto Vegan & Legalin, joka tarjoaa lakiapua esimerkiksi taiteilijoille, aktivisteille ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille.[6]
Valittuja lyhytelokuvia[7] muokkaa
- And That's All I Remember (2015)
- Singing for Lenin (2014)
- Riikka Kuoppala & Julia Kuprina: Helsinki-Kushyrgy (2012)
- Couch, TV and VCR (2012)
- Palavan kaupungin alla (2010)
Valittuja näyttelyitä muokkaa
- Cheri Allcock, Riikka Kuoppala, Suvi Nurmi & Lee Summers: For we need space and time. Kaiku-galleria 2011
- Äiti, mulla on nälkä! -ruokainstallaatio osana Yhteisvastuukeräystä. Mediatalo, 2009[8]
- Ryhmänäyttely: Bodies, borders, crossings (Rajanylityksiä) Lima (2014), New York (2011), Norja (2013), Porin taidemuseo (2013–2014).[9]
- Suomalais-virolainen ryhmänäyttely: Shifting Identities. Rooman modernin taiteen museo MACRO, 2014.[10]
Palkintoja ja tunnustuksia muokkaa
- Dukaattipalkinto, 2013
- Kööpenhaminan Kunsthal Charlottenborgin Spring Exhibitionin juryn ehdokkuus, 2011[11]
Lähteet muokkaa
- ↑ redandblue.admin: Riikka Kuoppalan The Cookie House Torinossa Frame Contemporary Art Finland. 26.4.2013. Viitattu 12.4.2024.
- ↑ CAPP Practice and Power Riikka Kuoppala cappnetwork.com. Viitattu 12.4.2024.
- ↑ Riikka Kuoppala | HIAP www.hiap.fi. Viitattu 12.4.2024.
- ↑ Palavan kaupungin alla yle.fi. 22.2.2016. Viitattu 12.4.2024.
- ↑ Riikka Kuoppala: NO NIIN Magazine — Confessions of a recovering Artist NO NIIN Magazine. Viitattu 12.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Vegan & Legal – A Radical Law Firm in Helsinki veganandlegal.fi. Viitattu 12.4.2024.
- ↑ Riikka KUOPPALA RE-ACTION. Viitattu 12.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Lopuksi taiteilijan luomus syödään Yle Uutiset. 13.7.2009. Viitattu 12.4.2024.
- ↑ redandblue.admin: Suomalainen Rajanylityksiä-näyttely keväällä Perussa Frame Contemporary Art Finland. 17.4.2014. Viitattu 12.4.2024.
- ↑ Laura Boxberg: Shifting Identities -näyttely esittelee suomalaista ja virolaista nykytaidetta Frame Contemporary Art Finland. 22.5.2014. Viitattu 12.4.2024.
- ↑ Riikka Kuoppala kilpailee kansainvälisestä taidepalkinnosta mtvuutiset.fi. 17.2.2011. Viitattu 12.4.2024.