Riemukaari
Triumfikaari (”riemukaari”) on suuri monumentaaliportti, jolla on juhlistettu muun muassa sotavoittoa. Kirkkoarkkitehtuurissa triumfikaari on kirkkosalin ja kuorin välinen holvikaari.[1]

Antiikin Roomassa riemukaaria pystytettiin sotapäälliköiden urotöiden kunniaksi ja keisarien muistomerkeiksi. Riemukaari kehittyi umpinaisesta patsasjalustasta ja sen päällä oli veistosryhmiä. Riemukaareen liitetyissä reliefeissä ja teksteissä kerrottiin sen henkilön teoista, jonka kunniaksi muistomerkki oli pystytetty. Riemukaaret rakennettiin yleensä teiden tai katujen poikki, joten niihin holvattiin kulkuaukko. Myöhemmin riemukaariin lisättiin pienemmät kulkuaukot jalankulkijoille. Riemukaaren muoto säilyi romaanisten kirkkojen fasadeissa ja renessanssin profaanirakennusten julkisivuissa. Barokki ja empire ottivat riemukaareen uudestaan käyttöön sen alkuperäisessä muodossa, mutta yleensä ilman patsaita.[2]
Tunnettuja triumfikaariaMuokkaa
- Tituksen riemukaari, Rooma – rakennettu 81
- Septimius Severuksen riemukaari, Rooma – rakennettu noin 204
- Konstantinuksen riemukaari, Rooma – rakennettu aiempien riemukaarten osista 312–315
- Puerta de Alcalá, Madrid – rakennettu 1778
- Pariisin riemukaari, Pariisi – rakennettu 1806–1836
- Pjongjangin riemukaari, Pjongjang – maailman suurin riemukaari – rakennettu 1982.
Tituksen riemukaari Roomassa.
Septimius Severuksen riemukaari Roomassa.
Konstantinuksen riemukaari Roomassa
Puerta de Alcalá Madridissa.
Triumfikaari kuvataiteessaMuokkaa
LähteetMuokkaa
- Kämäräinen Aki et al. (toim.): Suomen ja maailman taide - Hakemisto, Sanasto. WSOY, 1986. ISBN 951-0-10729-8
ViitteetMuokkaa
- ↑ Valkeapää, Leena: Taidehistorian sanasto (PDF) 2003. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 21.12.2008. Viitattu 26.7.2017.
- ↑ Kämäräinen 1986, s. 133
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Triumfikaari Wikimedia Commonsissa