Ribbingshof

Ribbingshof (myöhemmin myös Ribbinginhovi) on Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus Helsingin Kulosaaressa. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitteleman rakennuskokonaisuuden läntinen osa valmistui vuonna 1916 ja toinen osa vuotta myöhemmin.

Ribbingshof
Sijainti	Kulosaari, Helsinki, Suomi
Koordinaatit	60.18333°N 25.01111°E / 60.18333; 25.01111
Rakennustyyppi	Asuinalue
Suunnittelija	Armas Lindgren
Valmistumisvuosi	1916
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Ribbingshof, joka on ainoa Lars Sonckin saarelle piirtämän alkuperäisen Brändö Villastadin kaavasuunnitelman toteutunut osa, on säilynyt lähes alkuperäisenä ja se on pihoineen suojeltu asemakaavassa. Ribbingshofin kulttuurihistoriallista merkitystä kuvastaa se, että se oli yksi vain kuudesta helsinkiläiskohteesta jotka saivat Museoviraston entistämisavustusta vuonna 2010.

Ribbingshofin alue on keskeinen osa symmetristä aukioiden sommitelmaa, joka ulottuu Kulosaaren kirkonmäeltä alas Kruunuvuoren selälle ja aina Suomenlinnaan saakka. Talojen lähimmät townhouse-tyyppiset esikuvat sijaitsevat Lontoon Hampsteadissä. Maailman ensimmäinen rivitalokokonaisuus, Pariisin Place des Vosges, on toinen todennäköinen esikuva.

Ribbingshoffin asunnot eivät muodosta asunto-osakeyhtiötä, vaan kukin hallitsee omaa kiinteistöään.

Historia

Lindgrenin alkuperäispiirustus Ribbingshofista

Jo Kulosaaren varhaisissa, Lars Sonckin vuonna 1907 laatimissa kaavasuunnitelmissa oli varattu erityinen alue rivitaloja varten. Saaren kehittämiseen keskittynyt AB Brändö Villastad, jonka perustajiin Lindgren ja Sonck kuuluivat, tilasi keväällä 1915 piirustukset kahta viiden asunnon rivitaloa varten Sonckilta ja Lindgreniltä. Helmikuussa 1916 Lindgren esitteli piirustukset, joissa rakennukset sijoitettiin saaren kauneimpaan osaan Eugen Schaumanin puiston laidalle. Rakennuskokonaisuus oli valmiina kaksi vuotta ennen Kulosaaren sillan valmistumista.

Rakennukset ovat todennäköisesti saaneet nimensä Kulosaaren eteläisistä luodoista jotka 1700 -luvun merikortissa oli nimetty Rebings Hofiksi. Luodoilla sijaitsee nykyään Kulosaaren Casino. Suomenlinnan rakennuttajalla, vapaaherra ja vapaamuurari Augustin Ehrensvärdillä oli tapana kokoontua ystäviensä kanssa Kulosaaren korkeimmalle kohdalle Ribbingshofin alueen ylle tarkastelemaan Suomenlinnan rakentamisen edistymistä. Ribbingshofia viistävät Vapaaherrankuja ja Vapaamuurarinkuja ovat saaneet nimensä joko Ehrensvärdin mukaan tai sitten siksi, että vapaamuurarit pitivät lastenkotia Ribbingshofin paikalla. Rakennushistoriasta kiinnostunut Lindgren rakennutti itse Ribbingshofin kokonaisuuden ja oli sitä kautta asuntojen ensimmäinen omistaja.

Ribbingshoffista tehtiin 100-vuotispäivän kunniaksi vuonna 2017 kirja, jossa on yleisestikin mielenkiintoista ajankuvaa. Myös Ribbingshof-seura on perustettu.

Rakenne

Ribbingshofin talot muurattiin tiilestä, välipohjat rakennettiin puusta. Asunnot on sijoitettu kolmeen kerrokseen niin, että myös ullakkokerroksessa on asuinhuoneita. Rivitaloista ensimmäisessä on viisi asuntoa, toisessa kahdeksan. Itäinen rakennus on pohjaratkaisultaan erityisen mielenkiintoinen, sillä se on eräänlainen kaksoisrivitalo. Rakennuksen runkosyvyys on 11 metriä, mutta läpimeneviä asuntoja ei ole vaan rakennus on jaettu pitkittäissuunnassa kahteen osaan jonka kummallakin puolella on neljä itsenäistä asuntoa omine sisäänkäynteineen. Läntisessä rivissä on läpimenevät asunnot, mutta sen runkosyvyys on pienempi ja asunnot tiiviimmässä. Asuntojen kellarikerrokseen rakennettiin leivinuuni ja muihin kerroksiin kaakeliuunit (Turun Kaakelitehdas). Toiseen kerrokseen asennettiin kylpyammeet.

Varhaiset asukkaat

Ribbingshofin varhaisimmat asukkaat olivat Laukon kartanon isäntä, paroni Rolf Standertskjöld-Nordenstam, josta myöhemmin tuli Kulosaaren viimeinen kunnanjohtaja, sekä toimitusjohtaja Toivo Voss-Schrader, maaherra Wilhelm Fagerlund ja Einar Wichmann.

Arkkitehdistä

Hollantilaisentie ja Eliel Saarisen rivitalot Munkkiniemessä

Lindgren oli osakkaana arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisessa vuosina 1897–1905 ja piti omaa toimistoaan vuosina 1908–1929. Vuonna 1902 hänestä tuli Taideteollisuuskeskuskoulun ensimmäinen taiteellinen johtaja. Alvar Aalto opiskeli Lindgrenin suojattina vuodesta 1916 ja työskenteli tuolloin hänen toimistossaan.

Muut saman aikakauden rivitalot

Suomen tiettävästi toinen rivitalokokonaisuus valmistui Munkkiniemen Hollantilaisentielle, jonne Lindgrenin kumppani Eliel Saarinen piirsi kokonaisuuden joka valmistui vuonna 1920.

Lähteet

• Nikula, Riitta: Armas Lindgren 1874–1929: Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja, 1988.
• Kolbe, Laura: Kulosaari – unelma paremmasta tulevaisuudesta. Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö, 1988.
• Seppälä, Elina (toim.): Kulosaaren Ribbingshof: Sata vuotta rinnakkain. (Kirjokansi, 150) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. ISSN 2323-7392 ISBN 978-952-222-905-2

Aiheesta muualla

• Kulosaaren henki on säilynyt vaikka puutarhakaupunki on muuttunut. Helsingin Sanomat.