Retrovirukset
Retrovirukset ovat kuorellisia viruksia, joiden genomi koostuu kahdesta yksijuosteisesta RNA-molekyylistä. Kun retrovirus infektoi isäntäsolun, viruksen oma käänteiskopioijaentsyymi valmistaa solussa viruksen RNA-koodia vastaavaa DNA:ta, joka kiinnittyy isäntäsolun perimään muuttuen provirukseksi.
Retrovirukset | |
---|---|
Virusten luokittelu | |
Ryhmä: | VI ssRNA-RT virukset |
Kunta: | Virukset |
Heimo: | Retrovirukset Retroviridae |
Alaheimot ja suvut | |
Katso myös | |
Retroviruksien nimi (lat. retro ’takaperin’) johtuu juuri niiden omalaatuisesta kyvystä muodostaa DNA:ta RNA:n perusteella, kun yleisemmin eliökunnassa RNA syntyy transkriptiossa DNA-koodin perusteella. Käänteiskopioijaentsyymin löytämisestä myönnettiin Nobelin lääketieteen palkinto vuonna 1975.
Käänteiseen transkriptioon ei sisälly samaa oikaisulukua kuin normaaliin transkriptioon. Siksi retroviruksiin syntyy usein mutaatioita, minkä takia niitä vastaan on vaikeaa kehittää rokotteita. Esimerkiksi HIV on retrovirus.
Retrovirukset ovat eläinkunnassa varsin kauan tunnettuja ja laajalle levinneitä viruksia, jotka aiheuttavat monissa eläimissä kasvaimia. Kanoissa ja kissoissa niiden on todettu aiheuttavan leukemiaa, hiirissä rintasyöpää.
Ihmisiin tarttuvia retroviruksia ovat mm. kaksi eri leukemioihin liittyvää tyyppiä, HTLV-1 ja -2, sekä HIV.
Endogeenisten retrovirusten (ERV) perusteella voidaan nykyään päätellä eliöiden sukulaisuussuhteita. Simpanssilla ja ihmisellä on useita samoja endogeenisia retroviruksia.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ Demographic histories of ERV-K in humans, chimpanzees and rhesus monkeys PubMed. (englanti)
Aiheesta muualla
muokkaa- Laji.fi: Retroviridae
- Finto: Retrovirukset
- ViralZone: Retroviridae (englanniksi)