Ravintola Kaisaniemi

suojeltu, kulttuuriperintöarvoiltaan merkittävä rakennus Helsingissä

Ravintola Kaisaniemi oli Helsingin Kaisaniemen puistossa sijaitseva ravintola, jonka Catharina ”Cajsa” Wahllund perusti vuonna 1827. Se oli Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut ravintola sulkemiseensa tammikuuhun 2019 saakka. Ravintolan nykyinen rakennus valmistui vuonna 1839. Koko Kaisaniemen puisto on saanut nimensä ravintolan mukaan.[1][2] Ravintolan erikoisuutena on ruokasalin katon läpi kasvava elävä puu.

Ravintola Kaisaniemi
Ravintola Kaisaniemi.jpg
Sijainti Kaisaniemen puisto, Kluuvi, Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°10′37″N 24°56′29″E / 60.17682°N 24.94134°E / 60.17682; 24.94134
Rakennustyyppi Ravintola ja rakennus
Käyttö Ravintola
Suunnittelija Carl Ludvig Engel
Valmistumisvuosi ja
Rakennuttaja Catharina Wahllund
Ravintola Kaisaniemi

HistoriaMuokkaa

Catharina Wahllund saapui pääkaupungin muuton yhteydessä Turusta Helsinkiin vuonna 1818. Yhdessä teurastaja Salomon Janssonin kanssa hän sai oikeuden perustaa ravintolan yleiseen kävelypuistoon. Ravintola oli aluksi vain pieni, virvokkeita myyvä kioski, mutta vuonna 1839 Wahllund rakennutti paikalle ravintolan, josta tuli varsinkin ylioppilaiden suosima paikka. Ravintolarakennuksen piirustukset teki Carl Ludvig Engel.[3] Puistoon valmistui keilarata ja meripaviljonki. Ylioppilaiden tavasta esittää 1. toukokuuta lauluja Kajsalle puisto sai nimensä[4]; siihen saakka se oli tunnettu Seurapuistona.

Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi niemi, ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. Mutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin rautatien ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi rata rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut Töölönlahden eteläosa ja siitä etelään työntynyt Kluuvinlahti, jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi[5], ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa.

Ravintolarakennuksen suunnittelija on tuntematon. Rakennusta on myöhemmin muutettu useita kertoja. Rotundasali ja ulkoterassi, joka myöhemmin lasitettiin, lisättiin 1920-luvun lopulla.[6] Silloin ravintolaa pyöritti Lars Lindman, joka johti Ravintola Kaisaniemeä vuosina 1924–1968.[7]

NykytilanneMuokkaa

Ravintolatoimintaa vuodesta 1994 harjoittanut Oy H & H Catering Ab[8] haettiin konkurssiin ja ravintola sulki ovensa tammikuussa 2019.[9] Helsingin kaupunki suunnittelee korjaustoimia ja sen jälkeen uutta kilpailutusta. Ravintola Kaisaniemi on sr 1 -suojeltu eli sekä ulkoasultaan että sisustuksensa osalta.[10]

LähteetMuokkaa

  1. Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 24.1.2016.
  2. Ravintola Kaisaniemi Visit Helsinki. Viitattu 24.1.2016.
  3. Kimmo Oksanen: Ravintolat: Miksi Helsinki antaa yhden vanhimmista ravintoloistaan kasvaa rikkaruohoa? 1800-luvun paviljonki Kaisaniemen puistossa on mennyt hyvin huonoon kuntoon Helsingin Sanomat. 26.8.2020. Viitattu 20.9.2020.
  4. Lehmusvesi, Jussi: Metroaseman nimi vaihtuu – mutta kuka antoi nimensä Kaisaniemelle? Helsingin Sanomat. 22.4.2014. Viitattu 23.1.2016.
  5. Eino E. Suolahti: Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos, s. 202-203. Otava, 1972. ISBN 951-1-03606-8.
  6. Helsingin kaupunginmuseo: Helsingin niemen puutalot Internet Archive. Viitattu 24.1.2016.
  7. Perinteikkäät ravintolat reagoivat ajan henkeen modernieksotiikka.fi. Viitattu 10.3.2019.
  8. YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä - Yrityshaku tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 10.3.2019.
  9. jukka.hamalainen@media.fi: Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ravintola konkurssiin – valkoisen ylivallan kokous ei ollut myyntivaltti? Helsingin Uutiset. Viitattu 1.3.2019.
  10. Ravintola Kaisaniemen kaatuminen uhkaa myös Seurasaaren lähes 130-vuotiasta ravintolaa Helsingin Sanomat. 24.1.2019. Viitattu 10.3.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ravintola Kaisaniemi.