Rautiosaari

kaupunkialue tai taajama Rovaniemellä

Rautiosaari on Rovaniemellä sijaitseva yli 450 asukkaan kylä ja saari, joka sijaitsee keskustasta hieman alle kahdenkymmenen kilometrin päässä etelässä Kemijoen Itäpuolentien eli Seututie 926 varressa. Nelostieltä pääsee itäpuolelle Valajaskosken voimalaitoksen patosiltaa pitkin. Rautiosaaren yhdistää mantereeseen penkattu maasilta Pieskaniemen kohdalla ja saaren länsipäässä betonisilta. Molemmat sillat sijaitsevat Rautiosaaren kylänraitilla eli Rautiosaarentiellä.

Rautiosaaren kylää ilmasta katsottuna.

HistoriaMuokkaa

Rautiosaaren alueelta on löytynyt merkkejä kivikauden (n.6000 eKr.-1600 eKr.) aikaisesta asutuksesta. Kylmävaaran ja Kemijoen väliseltä alueelta on löytynyt pronssikautinen hautapaikka ja muinaisia peuranpyyntikuoppia. [1]

Vanhin tieto ensimmäisestä nykyaikaisesta asutuksesta löytyy Rautiosaaren alueelta vuoden 1543 veroasiakirjasta, jossa on mainittu Muuron eli Rompasaaren talo. 1600-luvulla Rautiosaaressa oli yhteensä 4 taloa, jotka olivat Rompasaari I, Rompasaari II, Rompasaarenpää ja Hämäläinen. Rompasaari I sijaitsi saaren itäpäässä, Rompasaari II saaren länsipäässä, Rompasaarenpää saaren länsikärjessä ja Hämäläinen saaren itäosassa eteläreunalla. Rompasaari I jäi autioksi 1650-luvun lopulla, joten tilaa tuli viljelemään vuonna 1662 seppä Antti Pekanpoika Smedh ja talon nimeksi vakiintui Rautio. Hämäläisen tila oli paljon autiona, joten lopulta 1680-luvun lopussa tila liitettiin lopullisesti Rompasaareen. Rompasaarenpäan tilan ajauduttua huonoon kuntoon kuntoon tilan maat liitettiin Muurolan Karvon tilaan. 1800-luvun puolivälin aikaan asutus laajentui mantereen puolelle, kun tiloja jaettiin perillisten kesken.

Isojako toteutettiin Muurolan (Muurola, Hirvas ja Rautiosaari) kylässä vuosina 1800-luvun puolivälin jälkeen. Isojaon jälkeen 1864 nykyisen Rautiosaaren kylän alueella oli seuraavia tiloja

RN:o Tilan nimi Tilan koko
1 Rompasaari 590,45 ha
7 Rautio 382,42 ha
8 Heikkilä 276,93 ha
12 Uusi-Hanni 564,40 ha
13 Vanha-Hanni 226,10 ha
18 Maikkunen 226,37 ha

Isossa jaossa Rautiosaaren tiloille maata määrättiin merkittävästi joen toiselta puolelta, Hirvaalta, jossa monella tilalla oli suuret kotimetsäpalstat. Sen sijaan viljelysmaat sijaitsivat pääosin Rautiosaaressa ja Heikkilänrannalla.

Vuonna 1828 huutokaupattiin autioksi jääneen Nillun (RN:o 6) tila, joka oli isossa jaossa suuruudeltaan 557,67 hehtaaria. Rompasaaren tilaan tuli Nillusta 1/2 osaa, Rautioon 1/4 osaa ja Heikkilään 1/4 osaa. Nillun tilan maat sijaitsivat Hirvasojalla sekä Ropsajoen suiston ja Sukulan välisellä alueella. Näin ollen edellä mainituilla tiloilla oli niitty- ja laidunalueita merkittävästi enemmän, mitä isossajaossa oli saatu. Vesivoimayhtiöt lunastivat suurimman osan Nillun maista ennen 1900-luvun puoliväliä ja Petäjäskosken voimalaitoksen rakentamisen seurauksena ne ovat nykyään pääosin veden alla.

 
Rautiosaaren karttakuva 1955-1956.

Vuonna 1888 Rovaniemen kunta osti 426 hehtaarin osuuden Rompasaaren ja Nillun tiloista kunnan vaivastaloksi. Kunnalliskodin historiikin mukaan Rautiosaaressa oli kunnalliskodin perustamishetkellä 1888 Rompasaaren tilan (RN:o 1) lisäksi vain viisi asuttua tilaa saaren itäpäässä, jotka olivat Pekkahanni (RN:o 12-2), Ollihanni (RN:o 12-3), Vanhahanni (RN:o 13), Kangas-Rautio (RN:o 7-2) ja Rautio (RN:o 7-1). Todellisuudessa varsinaisia tiloja oli vain neljä, koska Raution jako toimitettiin perillisten kesken virallisesti 1913. Tilojen määrän vähäisyys oli etu, kun kunta päätti ostaa nimenomaan Rompasaaren tilan kunnalliskodiksi, vaikka muitakin vaihtoehtoja oli olemassa. Myöhemmin kunta rakensi Rompasaaren pihapiiriin kömmätin eli Hourulan mielisairaille. Kunnalliskodin mailla harjoitettiin maataloutta ja viljelyä heikompiosaisten huolehtimisen lisäksi. Kunnalliskoti laajentui vähitellen ja sotien jälkeen alueella oli jo useita erilaisia terveydenhuoltoon keskittyviä rakennuksia. Karjanhoito lopetettiin 1970-luvulla, jonka jälkeen vanhainkodin peltoja alettiin vuokraamaan paikallisille viljelijöille.[2] Rautiosaaren palvelukoti lakkautettiin lopulta kokonaan vuonna 2016, jonka jälkeen palvelukodin tilat ovat olleet pitkälti tyhjillään. [3] Viime vuosien aikana kaupunki ja kaavoittanut ja myynyt vanhoilta kunnalliskodin mailta omakotitalo- ja lomarakennustontteja.

MaantiedeMuokkaa

Rautiosaaren maisemaa hallitsee voimakkaasti Kemijoki, joka virtaa kylän pohjoispuolella, mutta muodostaa kaksi lahtea mantereen ja saaren väliin. Joen törmät ovat paikoitellen melko jyrkät Rautiosaaren rannoilla. Kylän kohdalla joessa on Illinallas (Kursungin allas), valjastettu Valajaskoski, Isosuvanto (Rautionsuvanto), Hanninpudas, Isopudas, Piimäkallio, Hirvassuvanto sekä Elingonkoski. Joenvarresta nousee mantereella useita vaaroja Rautiosaaren kylän kohdalla. Illinperältä alkaen vaaroja on etelään päin mentäessä joen suuntaisesti lueteltuna Mäntyvaara, Kylmävaara, Hietavaara, Seitsenharjut, Kotivaara ja Takavaara.

Rautiosaaren kylällä on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita peltoalueita, niin Heikkilänrannalla kuin Rautiosaaressakin.

Kylä muodostuu Illinperästä, Heikkilänrannasta, Rautiosaaresta ja Elingonrannasta. Asutusta on syntynyt runsaasti sotien jälkeen myös Kemijoen Itäpuolentienvarteen, jonka varressa kylän koulukin sijaitsee.

Rautiosaaresta Sukulanrakan rinteeltä on löytynyt 14 hiidenkirnua. Hiidenkirnuille on opastus Kemijoen Itäpuolentieltä. Alueen kirnuista suurin on Paholaisen Liemikirnu, joka leveydeltään kahdeksan metriä ja syvyydeltään 15 metriä. Kaksi muuta syvää kirnua ovat nimeltään Piispa Hemmingin kirnu ja Ison Hiiden piilopirtti. Hiidenkirnujen aluetta hoitaa Rautiosaaren kyläyhdistyksen johdolla Rautiosaaren aktiiviset kyläläiset.

YhdistystoimintaMuokkaa

Rautiosaaren kyläyhdistys ry. perustettiin vuonna 1999. Kyläyhdistys järjestää kylällä tapahtumia, toimii kyläläisten edunvalvojana ja edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta sekä kylän elinkelpoisuutta. [4]

Rautiosaaren Rauhanyhdistys ry. edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä. Yhdistys järjestää seuroja, raamattuluokkia ja pyhäkouluja. Yhdistyksessä on jäseniä noin 130. (2006) Rauhanyhdistys on perustettu jouluaattona vuonna 1933.[4] Rauhanyhdistys toimii pääasiassa Paloniemessä Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen omistamassa Rautiosaaren leirikeskuksessa.[5] Rauhanyhdistys on järjestänyt yhdessä muiden lähellä toimivien rauhanyhdistysten kanssa vuosina 1979 ja 1997 vanhoillislestadiolaisten Suviseurat Rautiosaaressa.

Keskustan Rautiosaaren paikallisyhdistys ry. pyrkii edistämään jäsentensä, kyläläisten ja kylän asioita Keskustan aatteen mukaisesti. Yhdistys on perustettu 1922 ja toiminta on edelleen aktiivista. Paikallisyhdistyksellä on ollut kautta aikain edustajia Rovaniemen maalaiskunnan ja sittemmin Rovaniemen kaupungin valtuustoissa. Yhdistyksen ohessa on toiminut aiemmin myös nuorten paikallisosasto, jonka toiminta on hiipunut.[4]

Valajaskosken metsästys- ja kalastusseura ry. on vuokrannut jäsentensä käyttöön noin 9 000 hehtaaria metsästysmaata. Seura toimii Rautiosaaren, Hirvaan ja Alakorkalon kylillä. Toiminta-ajatus on tarjota jäsenille mahdollisuus harjoittaa metsästystä yhteisillä säännöillä yhtenäisellä metsästysalueella. Jäseniä seurassa on yhteensä noin 350. Metsästysseura omistaa Rautiosaaren Pieskanniemestä Valajastaloksi nimetyn toimitalon, jota vuokrataan myös muuhun käyttöön. Valajastalo on alun perin ollut Rautiosaaren Rauhanyhdistyksen toimitalo.[4]

Rautiosaaren vanhempainyhdistys ry. on koululaisten ja päiväkotilasten vanhempien yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää koululaisten ja päiväkotilasten asioita.

Heikkilän sukuseura ry. on vuonna 1994 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa. Heikkilän sukuseura on julkaissut useita Raution suvun Heikkilän sukuhaaraan, Raution ja Hannin sukuihin liittyviä historiasta kertovia teoksia.

Rautiosaaren kouluMuokkaa

Rautiosaaren koulu perustettiin 1909, eli kylän koulu on yksi Rovaniemen alueen vanhimmista edelleen toiminnassa olevista kouluista. Aluksi koulua kävivät myös joen toisella puolella asuvat lapset, kunnes Hirvaalle ja Muurolaan perustettiin omat koulut. Ensimmäinen koulu sijaitsi Rautiosaaren länsipäässä kunnalliskodin kupeessa, ja vuonna 1963 koulu muutti nykyisiin tiloihinsa Itäpuolentien varteen. Rautiosaaren koulu on ollut kautta aikain tunnettu kuorolauluperinteen ylläpidosta. [1] Nykyään kylän päiväkoti toimii myös koulun yhteydessä samoissa tiloissa. Rautiosaaren koululla juhlittiin 100-vuotisjuhlia 2009 keväällä. Rovaniemen kaupunki suunnittelee tällä hetkellä Rautiosaaren ja Hirvaan koulujen yhdistämistä ja uuden koulukiinteistön rakentamista Valajaskoskentien varteen Häkinvaaraan.

MuutaMuokkaa

Rovaniemen seurakunnan omistama Paloniemen hautausmaa sijaitsee Rautiosaaren kylän eteläosassa Kemijoen rantatörmän päällä.[4]

Napapiirin kuljetuksen soranottoalue on toiminut Rautiosaaren kylässä Hietavaaran alueella ja ympäristössä jo vuosikymmeniä.

Vuonna 2016 Rautiosaaren asukkaat perustivat osuuskunnan, joka rakennutti alueelle valokuituyhteyden. Rautiosaaren Kyläverkko osuuskunnassa on yhteensä osakas yli sadasta kiinteistöstä.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Heikkilä, Paavo: Rautiosaaren kylähistoria. Rautiosaaren kylätoimikunta, 1994.
  2. Vanhahanni Sirpa: Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkoti 100 vuotta 1888-1988. Rovaniemen maalaiskunta, 1988.
  3. Perttu Ruokangas: Rautiosaaren palvelutalo suljetaan Rovaniemellä yle.fi. 18.05.2016.
  4. a b c d e Rautiosaaren kyläsuunnitelma 2013, 2013. Rautiosaaren kyläyhdistys ry..
  5. Rautiosaari www.srk.fi. Viitattu 21.7.2019.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Heikkilä, Paavo: Rautiosaaren kylähistoria. Rautiosaaren kylätoimikunta, 1994.
  • Pursimo, Elina: Rautiosaari : elämää vanhoillislestadiolaisessa kyläyhteisössä, Lapin kylätutkimuksen IV osaraportti. Lapin maakuntamuseo, 1992. ISBN 951-96160-6-3.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.