Raseon
Raseon (kor. 라선특별시, Raseon-teukbyeolsi, hanja 羅先特別市, McCune–Reischauer Rasŏn-t’ŭkpyŏlsi) on maakuntajaon ulkopuolinen erityiskaupunki Korean demokraattisen kansantasavallan koillisosassa Tumenjoen suulla Kiinan ja Venäjän rajalla. Se rajautuu Pohjois-Korean Pohjois-Hamgyeongin maakuntaan, Kiinan Jilinin maakuntaan ja Venäjän Primorjen aluepiiriin. Vuoden 2008 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 196 954 asukasta.[2]
| Raseon 라선특별시 |
|
|---|---|
 |
|
 Raseonin sijainti Pohjois-Koreassa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Pohjois-Korea |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 754[1] km² |
| Väkiluku (2008) | 196 954[2] |
| – Väestötiheys | 261[1] as./km² |
.jpg)
Historia
muokkaa.jpg)
Raseon oli alun perin vain pieni kylä. Paikalla on ollut satama vuodesta 1909 lähtien, mutta sillä oli aluksi merkitystä vain paikallisesti. Kaupunki kasvoi vasta, kun satama avattiin kansainväliselle kaupalle vuonna 1912 ja kun Hoeryeongin-Unggin rautatie valmistui vuonna 1933. Satamaa käytettiin Japanin ja Koillis-Kiinan välisessä liikenteessä, jolle se osoittautui nopeasti liian pieneksi. Tätä varten valmistui uusi satama vuonna 1932 noin 25 kilometriä etelään Tumenjoen suulta. Korean sodan jälkeen satama menetti kaupallisen merkityksensä ja sitä käytettiin laivaston tukikohtana, sekä kalastuksessa. Vuonna 1968 kaupunkiin valmistui Neuvostoliiton tuella Sŭngrin öljynjalostamo. Sen toiminta on ajoittain katkeillut taloustilanteesta ja öljyntuonnista riippuen.[1]
Vuonna 1991 Raseoniin avattiin Pohjois-Korean ensimmäinen vapaakauppa-alue. Nykyinen kaupunki syntyi vuonna 1993 aiemman Rajinin kaupungin ja Seonbongin piirikunnan yhdistyessä, ja siitä tehtiin samalla Pjongjangin tavoin suoraan keskushallinnon alaisuudessa oleva kaupunki (jikhalsi). Vuoteen 2000 saakka se tunnettiin yhdistelmänimellä Rajin-Seonbong.[1] Raseon liitettiin osaksi Pohjois-Hamgyeongin maakuntaa vuonna 2004, mutta vuonna 2010 siitä tehtiin jälleen maakuntajaon ulkopuolinen erityiskaupunki. Erityiskaupunkinimityksen tarkempaa hallinnollista merkitystä ei tunneta.[3]
Talous
muokkaaRasonin tärkeimpiä teollisuuden haaroja ovat öljynjalostus, energia-, kone-, puunjalostus-, elintarvike- ja sementtiteollisuus. Ennen Sŭngrin kemikaalikompleksin ja sähkövoimalan valmistumista kalastus muodosti 60 % kaupungin tuotannosta. Vuoteen 1983 mennessä kalastuksen osuus oli enää 9,4 %. Kalastus on kuitenkin edelleen merkittävä elinkeino. Rasonin maito ja maitotuotteet ovat tunnettuja Pohjois-Koreassa.[1] Vapaakauppa-alueen merkitystä on kuvailtu pienimuotoiseksi. Alueella toimii kuitenkin etenkin kiinalaisia yrityksiä.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Dormels, Rainer: Profiles of the cities of DPR Korea – Rason 2014. Universität Wien. Arkistoitu 10.5.2017. Viitattu 20.8.2017.
- ↑ a b DPR Korea 2008 Population Census National Report 2009. Central Bureau of Statistics Pyongyang, DPR Korea. Arkistoitu 31.3.2010. Viitattu 20.8.2017.
- ↑ Rasun Becomes Special City 5.1.2010. DailyNK. Viitattu 20.8.2017.
- ↑ Michael Rank: North Korea: beyond the capital lies a different world The Guardian. Viitattu 3.10.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raseon Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta Rason Wikivoyagessa (englanniksi)
