Rahapuu
Rahapuu eli rahapaunikko (Crassula ovata, syn. Crassula portulacea) on maksaruohokasvien heimoon kuuluva kasvi. Rahapuu on mehikasvi, sillä se varastoi runsaasti vettä lehtiinsä. Rahapuu on helppohoitoinen ja suosittu huonekasvina. Se vaatii paljon valoa ja vähän vettä.[1] Sillä on myös suomenkielinen lempinimi ”paratiisipuu”.[2]
| Rahapuu | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Maksaruohokasvit Crassulaceae |
| Suku: | Paunikot Crassula |
| Laji: | ovata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Rahapuun tumman- tai harmaanvihreät lehdet ovat 30–90 mm pitkiä ja 18–40 mm leveitä, usein punertavia reunoistaan,[3] soikeita, paksuja ja pinnaltaan vahamaisia. Ne kasvavat paksusta vihreästä tai vihreän ruskehtavasta varresta, jossa on vanhemmiten ruskeita poikkiraitoja.[1] Lehdet varastoivat muiden mehikasvien tavoin vettä, minkä ansiosta rahapuu kestää hyvin kuivuutta. Rahapuut kasvavat hitaasti, mutta voivat suotuisissa olosuhteissa kasvaa 1–3 metrin korkuisiksi, huonekasveina ne harvoin yltävät metriä korkeammaksi.[4] Alimmat lehdet kuivuvat ja putoavat pois puun kasvaessa. Rahapuu kukkii vain harvoin ja vanhempana, ja rahapuun ollessa huonekasvina kukkiminen edellyttää, että kasvi on ollut talven viileässä (12–15 °C) ja kuivassa lepoajan. Kukkiessaan rahapuu kasvattaa pienet valkoiset tai punertavanvalkoiset kukat.[5]
Levinneisyys muokkaa
Laji on kotoisin Etelä-Afrikasta.[1] Kotiseuduillaan rahapuu kasvaa kuivilla savanneilla, hiekkaperäisessä maassa. Talviaikaan se kukkii.[5]
Muuta muokkaa
Rahapuut, niin kuin monet muutkin mehikasvit ovat CAM-kasveja,[1] jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät ilmarakonsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään hiilidioksidia ja varastoi sen solunesterakkulaan omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi yhteyttämistä varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan solunesterakkulaan, on kuitenkin suhteellisen pieni. Tästä syystä CAM-kasvien yhteyttämisen määrä jää melko vähäiseksi.
-
Hyvin iso rahapuu, Wales. -
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Rahapuun (Crassula ovata) ilmajuuri. -
Rahapuun (Crassula ovata) varren poikkileikkaus.
Lähteet muokkaa
- Visa Lipponen, Seppo Hilpo: Kodin kukoistavat kasvit, s. 337. Porvoo: WSOY, 2001. ISBN 951-0-23916-X.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Crassula ovata - Plantz Africa pza.sanbi.org. Viitattu 06.11.2017.
- ↑ Rahapuulla Plantagen. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Omakoti: Rahapuu omakoti.fi. Viitattu 13.11.2017.
- ↑ Puutarha.fi: Rahapuu (Crassula ovata) puutarha.net. Viitattu 13.11.2017.
- ↑ a b Viherpiha - Rahapuu on huonekasvien ikisuosikki – näin onnistut sen hoidossa meillakotona.fi. Viitattu 13.11.2017.