Avaa päävalikko

Qasimin kaanikunta (nimi myös muodossa Kasimovin kaanikunta[1]) oli feodaaliruhtinaskunta, jonka Moskovan suuriruhtinaat loivat palvelukseensa siirtyneitä tataarikaaneja varten. Se käsitti meštšeran, mordvalaisten ja tataarien asuttaman alueen Okajoen varrella nykyisen Rjazanin alueen koillisosassa.[2] Kaanikunnan keskus oli Gorodetsin kaupunki[1].

Qasimin kaanikunta
Касимовское ханство
Qasím xanlığı
1450–1681

Qasim scheme.svg
Qasimin kaanikunnan kartta.

Valtiomuoto Monarkia
Pääkaupunki Kasimov
Uskonnot islam
Aiemmin osa Moskovan Venäjää
Liitettiin Venäjän keisarikuntaan

Moskovan suuriruhtinas Vasili II lahjoitti alueen noin vuosina 1450–1456 Kultaisen ordan kaanin pojalle Qasimille. Läänitysalueen keskus Gorodets-Meštšorski sai hänen mukaansa nimen Kasimov. Eräillä alueen hallitsijoista oli suuri merkitys Moskovan Kazanin kaanikuntaa vastaan käymässä taistelussa. Kazanin valloituksen (1552) jälkeen Qasimin kaanikunnan merkitys väheni, ja sen hallitsijat muuttuivat vähitellen tavallisiksi läänitystilallisiksi. Kaanikunta lakkasi muodollisestikin olemasta viimeisen hallitsijan Fatima Soltanin kuoltua vuonna 1681[2]. Hallitsijaperhe kääntyi 1600-luvulla kristinuskoon[1].

Seudulla asuvaa tataariryhmää sanotaan Kasimovin tataareiksi.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Jukka Korpela: Itä-Euroopan historia keskiajalta 1700-luvulle, s. 86–87. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-772-2.
  2. a b Bolšaja Sovetskaja Entsilopedija, tom 11, s. 496. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1973.