Preeriahaukka

lintulaji

Preeriahaukka (Falco mexicanus) on pohjoisamerikkalainen jalohaukka.

Preeriahaukka
Prairie Falcon.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Jalohaukkalinnut Falconiformes
Heimo: Jalohaukat Falconidae
Suku: Jalohaukat Falco
Laji: mexicanus
Kaksiosainen nimi

Falco mexicanus
Schlegel, 1850

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Preeriahaukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Preeriahaukka Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Linnun pituus on 37–47 cm, siipien kärkiväli 90–113 cm ja paino 420–1 100 g, keskimäärin 686 g. Naaras on hieman koirasta kookkaampi. Se on kookas, melko vaalea jalohaukka, selkäpuolelta ruskehtava tai harmahtava ja vatsapuolelta lähes valkoinen. Lennossa erottuvat tummat kainalohöyhenet. Laji on suosittu haukkametsästäjien keskuudessa.

EsiintyminenMuokkaa

Preeriahaukat elävät läntisessä Pohjois-Amerikassa Kanadan eteläosista Yhdysvaltain länsiosiin ja Meksikossa Durangon osavaltioon saakka. Lajin elinympäristön ala on noin 3,8 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 10 000–100 000 yksilöä.

ElinympäristöMuokkaa

Pesimäympäristönä ovat avoimet, kuivat ruohomaat eli preeria, missä on kallioharjanteita ja -jyrkänteitä. Muuttoaikoina sitä tavataan myös metsäseuduilla ja autiomaissa, usein melko korkealla vuoristossa. Lajia esiintyy talvisin viljelysmailla, järvien sekä tekojärvien ympäristöissä ja kaupungeilla[2].

LisääntyminenMuokkaa

Pariutuminen tapahtuu muuttomatkalta palattua. Reviirin koko on 59–315 neliökilometriä. Pesä on tavallisesti kalliojyrkänteen ulkonemalla eikä siinä ole muuta kuin kuoppa, johon naaras munii 2–6, keskimäärin viisi munaa. Muninta tapahtuu kahden päivän välein ja naaras hautoo 29–31 päivää. Koiras voi joskus osallistua haudontaan, mutta pääasiassa se hankkii perheelle ruoan. Poikaset jättävät pesän lentokykyisinä keskimäärin 38 päivää vanhoina ja itsenäistyvät keskimäärin 65 päivän kuluttua. Emot ovat pesällä erittäin aggressiivisia ja häätävät pesän lähistöltä niin maakotkat, kaliforniankondorit, amerikanhuuhkajat kuin amerikanhiirihaukat sekä maapedot.

RavintoMuokkaa

Pesimäajan pääravintona ovat oravien heimoon kuuluvat siiselit ja suslikit (Spermophilus). Muuta ravintoa edustavat pienet ja keskikokoiset linnut sekä matelijat. Laji syö myös hyönteisiä[2].

LähteetMuokkaa

  • ADW (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. BirdLife International: Falco mexicanus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.5.2014. (englanniksi)
  2. a b Prairie Falcon Audubon. 13.11.2014. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)