Pragmaattinen sanktio (1830)

Pragmaattinen sanktio oli Espanjan kuningas Ferdinand VII:n 29. maaliskuuta 1830 antama kuninkaallinen määräys, joka kumosi saalilaiseen lakiin perustuneen kruununperimysjärjestyksen ja mahdollisti myös kuninkaan naispuolisille jälkeläisille kruunun perimisen.[1]

Ferdinand VII oli tuolloin jo neljättä kertaa naimisissa eikä hänelle ollut vieläkään syntynyt perillistä. Hänen uusi puolisonsa kuningatar Maria Kristiina oli tuolloin kuitenkin raskaana. Pragmaattisen sanktion oli tarkoitus varmistaa, että tuleva lapsi voisi periä kruunun sukupuolestaan riippumatta. Se palautti voimaan Kastilian ja Leónin vanhan lain, joka oli sallinut naisille kruunun perimisen, mutta joka oli kumottu Espanjassa vuonna 1713. Kuningas Kaarle IV oli vuonna 1789 periaatteessa päättänyt palauttaa vanhan lain voimaan, mutta hänen määräystään ei ollut koskaan julkaistu eikä promulgoitu, joten sen lainvoimaisuus oli tulkinnanvarainen. Ferdinand VII:n pragmaattinen sanktio merkitsi Ferdinandin veljen Don Carlosin syrjäyttämistä perimysjärjestyksessä. Kun Ferdinandille lokakuussa 1830 syntyi tytär, Isabella, joka ainoastaan poikkeusmääräyksen ansiosta tuli kruununperimysjärjestyksessä ensimmäiseksi, ajautui Don Carlos vanhoillisine tukijoineen katkeruuteen.[1]

Ferdinand VII:n kuoltua syyskuussa 1833 Isabellasta tuli hallitsija nimellä Isabella II. Don Carlosin kannattajat kieltäytyivät tunnustamasta tätä, ja julistivat hänet lailliseksi kuninkaaksi. Näin syntyi karlismi, joka vaikutti pitkään Espanjan politiikassa.[1]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Pragmatic Sanction of King Ferdinand VII (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 22.10.2015.