Ferdinand VII

Koko nimi
	Fernando Francisco de Paula Domingo Vincente Ferrer Antonio José Joaquín Pascual Diego Juan Nepomuceno Januario Francisco Javier Rafael Miguel Gabriel Calisto Cayetano Fausto Luis Raimundo Gregorio Lorenzo Jerónimo

Ferdinand VII
Espanjan kuningas
Valtakausi	19. maaliskuuta 1808 – 6. toukokuuta 1808
Edeltäjä	Kaarle IV
Seuraaja	Joosef I
Valtakausi	11. joulukuuta 1813 – 29. syyskuuta 1833
Edeltäjä	Joosef I
Seuraaja	Isabella II
Syntynyt	14. lokakuuta 1784; San Lorenzo de El Escorial, Espanja
Kuollut	29. syyskuuta 1833; Madrid, Espanja
Puoliso	María Antonia de Nápoles; María Isabel de Braganza; María Josefa Amalia de Sajonia; María Cristina de Borbón-Dos Sicilias
Lapset	Isabella II; Luisa Fernanda de Borbón
Koko nimi
	Fernando Francisco de Paula Domingo Vincente Ferrer Antonio José Joaquín Pascual Diego Juan Nepomuceno Januario Francisco Javier Rafael Miguel Gabriel Calisto Cayetano Fausto Luis Raimundo Gregorio Lorenzo Jerónimo
Suku	Bourbon
Isä	Kaarle IV
Äiti	Maria Luisa
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Ferdinand VII (14. lokakuuta 1784 El Escorial, Espanja – 29. syyskuuta 1833 Madrid, Espanja) oli Espanjan kuningas vuosina 1813–1833 sekä lyhyen aikaa vuonna 1808.

Ferdinand VII

Ranska ja Espanja olivat 1700-luvun lopussa liittolaisia. Espanjan pääministeri Manuel de Godoy solmi Ranskan kanssa yhteistyösopmuksia ja sotilasliiton 1801. Fontainebleaun sopimuksen mukaan 1807 maiden oli tarkoitus hyökkätä yhdessä Portugaliin. Ranskalaisjoukot kulkivat sopimuksen mukaisesti Espanjan läpi. Godoyn politiikka synnytti kuitenkin vastustusta Espanjan hovissa, ja Ferdinand teki maaliskuussa 1808 palatsivallankaappauksen isäänsä Kaarle IV:ttä vastaan. Ranska juonitteli kuitenkin asian omaksi edukseen: ensiksi Ferdinand pakotettiin luopumaan kruunusta ja toiseksi Kaarle pakotettiin luovuttamaan kruununsa Napoleonille. Kuninkaaksi tuli 6. kesäkuuta 1808 Napoleonin veli Joosef.^[1]

Varsinaisen hallituskautensa Ferdinand aloitti Napoleonin jouduttua vaikeuksiin Leipzigin taistelun tappionsa jälkeen. Hän salli joulukuussa 1813 Ferdinadin palaavan Espanjan valtaistuimelle. Samaan aikaan alkoi Pyreneiden niemimaan sota kääntyä Napoleonin vastustajien voitoksi.^[1]

LähteetMuokkaa

↑ ^a ^b Knut Mykland: ”Kuninkaallinen farssi ja Espanjan murhenäytelmä”, Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset, s. 247–250, 278. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08772-X.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ferdinand VII Wikimedia Commonsissa

Edeltäjä:
Joosef I

Espanjan kuningas
1813–1833

Seuraaja:
Isabella II

Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[myk-1] Knut Mykland: ”Kuninkaallinen farssi ja Espanjan murhenäytelmä”, Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset, s. 247–250, 278. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08772-X.

[1]