Kokemäenjoen luodot
Kokemäenjoen luodot[1] eli Porin luodot[2] ovat Kokemäenjoen suuhaarojen eli juopien väliin jääviä suistosaaria Porissa, heti Porin keskustan pohjoispuolella.[1] Suurimpia luotoja ovat Hevosluoto, Kvistiluoto ja Hanhiluoto sekä sen kanssa yhteen kasvaneet Raatimiehenluoto ja Kirjurinluoto. Pienempiä luotoja ovat Liljanluoto, Pajukarit ja Polsanluoto. Mantereeseen maankohoamisen myötä yhtyneisiin luotoihin kuuluu lisäksi muiden muassa Pormestarinluoto.[3][4] Luodot ovat osa Porin kansallista kaupunkipuistoa ja ne muodostavat myös yhden Museoviraston määrittelemistä Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1]
Luodot toimivat merkittävänä vapaa-ajan ja virkistysalueena heti kaupungin keskustan ja vanhojen teollisuusalueiden välittömässä läheisyydessä.[1] Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita alueella ovat Kirjurinluoto, joka on tunnettu etenkin Pori Jazz -tapahtumastaan sekä Huvilajuovan 1900-luvun alun vuosikymmeninä muodostunut huvila-alue. Kirjurinluoto on vanha kaupunki- ja kansanpuisto, joka syntyhistorialtaan muistuttaa Kuopion Väinölänniemeä, Oulun Hupisaaria tai Helsingin vanhoja kansanpuistoja. Nykyään alueella on lisäksi kaupunginpuutarha, kahviloita, kesäteatteri, uimaranta, leikkikenttiä, pienoisgolfrata sekä esiintymislava ja konserttiareena.[1] Myös siirtolapuutarha-alue Hevosluodon eteläkärjessä on merkittävä.[5]
Vakituista asuinrakentamista ei itsenäisinä saarina olevilla luodoilla toistaiseksi ole, mutta Porin kaupunki on hakemassa vuoden 2017 asuntomessuja. Hevosluotoon on tarkoitus rakentaa omakoti- ja vapaa-ajanasuntoja sekä siirtolapuutarha. Lisäksi joen ylitse tulee uusi silta.[6]
Paitsi kulttuurihistoriallisesti luodot ovat arvokkaita myös luonnoltaan ja maisemiltaan. Ne ovat osa koko Suomen edustavinta suistomuodostumaa ja arvokas myös lintuvetenä. Näillä on merkitystä sekä ekologisena käytävänä että viljelymaisemana.[5]
Luodoiksi nimitettyjä saaria on Kokemäenjoessa myös Porin luodoista sisämaahan päin, muun muassa Ulvilassa Kirkkojuovan mantereesta erottama Saarenluoto sekä Kokemäellä muun muassa Vitikkalanluoto ja Kiettareenluoto. Uusia suistosaaria, kuten Täiluoto ja Tukkiluoto on myös muodostunut ja muodostuu koko ajan joen nykyisessä suistossa Porin luotojen pohjoispuolella[3].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Kokemäenjoen luodot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Mäkelä Unto: Porin luodot (diplomityön tiivistelmä) 1991. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 20.3.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Osa-alueet: yleistä Kokemäenjoen käyttötieto. Arkistoitu 7.9.2014. Viitattu 20.3.2012.
- ↑ Kokemäenjoen luodot Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 20.3.2012.
- ↑ a b Luotojen alue Porin kansallinen kaupunkipuisto. Porin kaupunki. Arkistoitu 20.3.2012. Viitattu 20.3.2012.
- ↑ Pori hakee asuntomessuja 5.2.2013. Porin kaupunki. Arkistoitu 31.7.2013. Viitattu 15.2.2013.
Aiheesta muualla muokkaa
- Catherine Cripps, Janita Peltonen, Matti Räsänen, Pekka Huhta, Janne Niinikoski: Kokemäenjoen suiston kehitys, maaperämuodostumat ja niiden kemialliset piirteet. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, julkaisuja 13/2011. Turku: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, 2011. ISBN 978-952-257-416-9 (painettu), ISBN 978-952-257-417-6 (PDF). Julkaisun verkkoversio (viitattu 20.3.2012). [vanhentunut linkki]