Porilaisten marssi (maalaus)

Albert Edelfeltin maalaus

Porilaisten marssi on Albert Edelfeltin guassimaalaus vuodelta 1892.[2] Se on yksi tunnetuimmista suomalaisista historiamaalauksista.[3] Maalauksen aiheena on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toiseen osaan sisältyvä samanniminen runo, jonka innoittajana taas on Porilaisten marssina tunnettu musiikkikappale.[2]

Porilaisten marssi
Björneborgarnas marsch, akvarell av Albert Edelfelt från 1900.jpg
Nimi Porilaisten marssi
Tekijä Albert Edelfelt
Valmistumisvuosi 1892
Taiteenlaji guassimaalaus
Korkeus 126,5 cm
Leveys 96,5 cm
Sijainti Serlachius-museo Gösta
Paikkakunta Mänttä
Porilaisten marssi (yksityiskohta)
Albert Edelfelt - Originaalipiirustus Vänrikki Stoolin tarinain kuvitukseen.jpg
Nimi Porilaisten marssi (yksityiskohta)
Tekijä Albert Edelfelt
Valmistumisvuosi 1897–1900
Taiteenlaji hiili, vesiväri- ja guassimaalaus
Korkeus 54 cm
Leveys 41 cm
Sijainti Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelmat
Paikkakunta Helsinki[1]

Maalaus kuvaa marssivia Porin rykmentin rumpalipoikia. Edelfelt maalasi Porilaisten marssin nopeasti parin päivän aikana 1892 voimakkaita kokemuksia herättäneen isänmaallisen konsertin jälkeen.[2] Kyseessä oli ensimmäinen Suomen sotaan liittynyt suomalainen historiamaalaus, jossa sotilaiden ylle on kuvattu historiallisesti autenttiset vuoden 1807 mallin mukaiset univormut. Aiemmissa kuvituksissa oli käytetty virheellisesti pohjana vuoden 1802 vanhempaa univormumallia.[4]

Vastaanotto ja tulkintojaMuokkaa

Porilaisten marssi syntyi spontaanisti, ja se oli yksi syy, miksi Jac. Ahrenberg ehdotti Edelfeltille Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvittamista. Ahrenberg esitti loistopainoksen kustantamista Söderström & Co:n yhtiökokouksessa syksyllä 1894, jossa ideaa kannatettiin.[5] Runebergin Suomen sodasta 1808–1809 kertovat isänmaalliset runot olivat innoittaneet Edelfeltiä piirtämään aiheesta jo lapsena, joten tehtävä oli mieluisa.[2]

Historiamaalauksessa nuorta Edeldeltiä oli haluttu aiemmin ohjata nimenomaan Runebergin aiheisiin - [5] Taideyhdistyksen puheenjohtajan Estlanderin sanoin hänen tuli kuvata ”se sankarimaailma, jonka Runeberg oli tehnyt runoissaan kuolemattomaksi”.[6] Toive toteutui kuitenkin laajemmin vasta kuvitustyön myötä. Kirjankuvitusta ei tosin pidetty yhtä huomionarvoisena kuin suuria öljymaalauksia, mutta 1890-luvulla suhtautuminen kuvittamiseen muuttui arvostavammaksi.[5]

Porilaisten marssissa on läsnä aikansa ajatusmaailmaa. Kuvitusten tulkintaan vaikutti tuolloin sortokausi.[5] Aihe oli ajankohtainen ja Edefeltin kuusivuotisen kuvitustyön aikana se muuttui päivänpolttavammaksi. Helmikuun manifesti vuonna 1899 toi lisäpontta. Sortokauden herättämä vastarinta yleensäkin tukeutui juuri Runebergin runoihin.[3]

Maalauksessa näkyy myös ajan rotu- ja kieliajattelu. Edelfelt ei ollut yhtä jyrkkä svekomaani kuin Gobineaun ajatuksista kiinnostunut Jac. Ahrenberg, vaikka ajatteli samansuuntaisesti. Sivistyskansana ruotsalaisten katsottiin siirtävän perinnettä ja kulttuuria. Suomalaisten ja suomenruotsalaisten välille oletettu ero näkyy taidehistorioitsija Ville Lukkarisen mukaan Porilaisten marssissa, jossa ruotsalainen nuorukainen johtaa päättäväisenä suomalaista poikaa, joka on passiivinen ja tunteileva.[5] Vaikka tämä ei teoksesta suoraan ilmene, etualan tiukkailmeinen nuorukainen on tulkittu Suomen ruotsinkielisen väestön ja hänen vierellään marssiva rauhallinen poika suomenkielisen väestön vertauskuvaksi.[4]

VersiotMuokkaa

Vuonna 1892 valmistunut maalaus on Serlachius-museo Göstan kokoelmissa.[2] Ateneumin kokoelmissa on teoksesta pienempi kopio vuodelta 1897–1900.[1]

MuutaMuokkaa

Porin Itäpuistoon pystytettiin vuonna 1961 Kauko Räikkeen veistämä patsas Porilaisten muistomerkki (tunnetaan myös Rumpalipatsaana), joka jäljittelee Edelfeltin maalauksen hahmoja.[7]

LähteetMuokkaa