Yhtiökokous on osakeyhtiön ylin toimielin. Yhtiökokouksessa ovat edustettuina yhtiön osakkeenomistajat eli osakkaat. Yhtiökokouksen tehtävistä on säädetty yhtiöjärjestyksessä ja osakeyhtiölaissa tai asunto-osakeyhtiölaissa, jos kyseessä on asunto-osakeyhtiö.

Myös avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osuuskunta järjestävät vastaavanlaisia kokouksia, joissa päätetään organisaation hallinnosta.

Varsinainen yhtiökokous

muokkaa
 
Nokia Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous 19.11.2013 Helsingin Jäähallissa.

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Osakeyhtiölain 5. luvun 3 §:n mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä tilinpäätöksen vahvistamisesta ja voiton käyttämisestä (kuten osingonjaosta). Lisäksi on päätettävä vastuuvapaudesta hallituksen sekä hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle, jos yhtiössä sellaiset on. Varsinainen yhtiökokous myös valitsee hallituksen jäsenet sekä tarvittaessa hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muistakin käsiteltävistä asioista.

Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava viimeistään viikko ennen kokouksen alkua.[1] Asunto-osakeyhtiöissä kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan pidentää lyhyempää määräaikaa (kaksi viikkoa) ja lyhentää pidempää määräaikaa.[2]

Ylimääräinen yhtiökokous

muokkaa

Tarvittaessa voidaan kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos hallitus tai tilintarkastaja niin vaatii tai jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään. Ylimääräistä yhtiökokousta voi vaatia myös vähemmistö, joka omistaa vähintään 10 % kaikista osakkeista. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä 10 % raja voidaan asettaa myös alemmaksi. [1] -

Päätöksenteko yhtiökokouksessa

muokkaa

Yhtiökokouksessa tehdään päätökset pääsääntöisesti enemmistöpäätöksillä eli äänestyksen voittaa ehdotus, jota kannattaa yli puolet annetuista äänistä. Osakeyhtiölaissa on kuitenkin listattu päätökset, jotka on tehtävä määräenemmistöllä eli vähintään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Näitä ovat mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, suunnattu osakeanti ja yhtiön asettaminen selvitystilaan.[3]

Yhtiökokous asunto-osakeyhtiöissä

muokkaa

Yhtiökokouksessa päätetään asunto-osakeyhtiön asioista. Päätöksillä voi olla merkittäviä vaikutuksia osakkaille. Kaikki osakkaat saavat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä päätösvaltaa. Isännöitsijällä ja taloyhtiön hallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous valitsee muun muassa yhtiölle hallituksen, vahvistaa tilinpäätöksen ja hyväksyy tulevan vuoden talousarvion.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b Immonen, Raimo & Nuolimaa, Risto: Osakeyhtiöoikeuden perusteet. Helsinki: Alma Talent, 2017. ISBN 978-952-14-3080-0.
  2. Asunto-osakeyhtiölaki 6 luku 20 § (Laki 22.12.2009/1599) finlex.fi. Edita. Viitattu 19.12.2021.
  3. Osakeyhtiölaki Finlex. Edita.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.