Vesihyasinttikasvit
Vesihyasinttikasvit (Pontederiaceae) on koppisiemenisten yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo.
| Vesihyasinttikasvit | |
|---|---|
 Herttasoikko (Pontederia cordata) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Osaluokka: | Yksisirkkaiset Monocotyledoneae |
| Ylälahko: | Commelinidae |
| Lahko: | Commelinales |
| Heimo: |
Vesihyasinttikasvit Pontederiaceae Kunth, nom. cons. |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Tuntomerkit muokkaa
Vesihyasinttikasvit ovat vesi- tai suokasveja, tavallisesti monivuotisruohoja, joiden soluissa on oksalaattikiteitä. Lehtiasento on kierteinen tai kierteisesti kaksirivinen eli distikkinen, harvoin kiehkurainen. Lehtilapa on leveä, ja aluksi se ympäröi vanhemman lehden ruotimaisen osan; joskus lapa on tasasoukka. Sivusuonet ovat poikittaisia lavan pituusakseliin nähden, ja tuppi on avonainen tai umpinainen, ja siinä on usein pitkä kieleke. Lehdessä on erityskarvoja. Kukinnossa on kaksi suojuslehteä. Kukat ovat avoinna vain yhden päivän, ja niissä esiintyy yleisesti kolmevartaloisuutta (tristylia), vinovartaloisuutta (enantiostylia) ja vastakohtaisuutta (monosymmetria). Kehälehdet ovat toisinaan kookkaat, vetistyvät ja enimmäkseen siniset tai keltaiset sekä enemmän tai vähemmän yhtyneet. Heteet kiinnittyvät kehälehtiin ja ovat keskenään eripituisia; joskus kukassa on kaksi joutohedettä. Palhot ovat karvaisia, joskus siipipalteisia. Sikiäimessä on tavallisesti mesirauhasia (nektarioita). Hedelmä on kota, harvoin pähkylä. Kromosomiluku n = (7) 8(–13).
Levinneisyys muokkaa
Vesihyasinttikasvien levinneisyys on pääasiassa trooppinen ja keskittyy trooppiseen Amerikkaan; Euroopasta ne kokonaan puuttuvat[1].
-
Ankkurivesihyasintti (Eichhornia azurea) -
Heteranthera limosa -karttulehtilaji -
Luokittelu muokkaa
Vesihyasinttikasveihin kuuluu yhdeksän sukua ja 33 lajia. Runsaslajisin on karttulehtien (Heteranthera) suku 11 lajillaan. Läheisin sukulainen on kenguruntassukasvien (Haemodoraceae) heimo.
Suvut muokkaa
- Eichhornia Kunth – vesihyasintit
- Eurystemon Alexander
- Heteranthera Ruiz & Pav. – karttulehdet
- Hydrothrix Hook.f.
- Monochoria C.Presl
- Pontederia L. – soikot
- Reussia Endl.
- Scholleropsis H.Perrier
- Zosterella Small
Käyttö muokkaa
Koristekasveina lammissa ja kasvihuonealtaissa viljellään vesihyasinttia (Eichhornia crassipes) ja herttasoikkoa (Pontederia cordata). Monet lajit tuottavat taloudellisia tappioita rikkakasveina tukkiessaan kastelukanavia ja jopa laivaväyliä. Ongelmallisin on em. vesihyasintti, joka on levinnyt hyvin laajalle tropiikissa. Riisipeltojen rikkakasveja ovat Heteranthera limosa ja H. reniformis Yhdysvalloissa, Pontederia rotundifolia (syn. Reussia rotundifolia) ja herttasoikko Etelä-Amerikassa, Eichhornia natans Afrikassa ja Monochoria vaginalis Aasiassa. Monochoria-lajien lehtiä käytetään myös vihanneksina Aasiassa.[4]
Lähteet muokkaa
- Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 5. – Otava, Helsinki, 1981. ISBN 951-1-06363-4
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Tuntomerkkejä espanjaksi, kuvia: http://www.thecompositaehut.com/www_tch/webcurso_spv/familias_pv/pontederiaceae.html