Pompeiuksen pylväs

antiikin ajan pylväs Egyptissä

”Pompeiuksen pylväs”, oikeammin Diocletianuksen pylväs, on antiikin aikainen pylväs Aleksandriassa Egyptissä. Se pystytettiin keisari Diocletianuksen kunniaksi vuonna 297. Nykyisin se on kaupungin harvoja edelleen pystyssä olevia muinaisjäänteitä.[1][2]

”Pompeiuksen pylväs”
Diocletianuksen pylväs
Niin kutsuttu ”Pompeiuksen pylväs”.
Niin kutsuttu ”Pompeiuksen pylväs”.
Sijainti Antiikin Aleksandria, muinainen Egypti (nyk. Aleksandria, Al-Iskandariyya, Egypti)
Koordinaatit 31°10′57″N, 29°53′47″E
Rakennustyyppi pylväs
Valmistumisvuosi 297
Rakennuttaja Diocletianus
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

HistoriaMuokkaa

Pylväs pystytettiin siinä olevan kreikankielisen piirtokirjoituksen mukaan Diocletianuksen kunniaksi Rooman myöhemmällä keisarikaudella vuonna 297. Se kunnioitti Diocletianuksen voittoa Rooman valtaa vastaan nousseesta kapinasta ja kaupungin valtausta kahdeksan kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen. Nimestään huolimatta pylväs ei siis liity Pompeius Suureen, jonka mukaan se on perinteisesti mutta virheellisesti nimetty.[1][2] Piirtokirjoitus kutsuu Diocletianusta termillä poliūkhos (πολιοῦχος, ”kaupunginsuojelija”), millä viitattiin yleensä kaupunkia suojelevaan jumalaan:[3][4]

»τὸ[ν τι]μιώτατον Αὐτοκράτορα,
τὸ[ν] πολιοῦχον Ἀλεξανδρείας,
Διο[κλη]τιανὸν τὸν ἀν[ίκη]τον,
Πού̣π̣[λιος] ἔπαρχος Αἰγύπτου
»
» ton timiōtaton Autokratora,
ton poliūkhon Aleksandreias,
Dioklētianon ton anikēton,
Pūplios eparkhos Aigyptū
»
» Kaikkein kunnioitetuimmalle keisarille,
Aleksandrian kaupunginsuojelijalle,
voittamattomalle Diocletianukselle,
Publius Egyptin eparkki.[3]»

 
”Pompeiuksen pylväs”.

Pylväs sai virheellisen nimityksensä keskiajalla, kun ristiretkeläiset luulivat, että sen huipulla sijaitsivat Pompeiuksen maalliset jäänteet.[5] Arabit ovat kutsuneet pylvästä nimityksellä Amood é sowari, mikä viittaa mastoon.[2]

Pylväs on koko Egyptin ainoa roomalaisaikainen edelleen vapaasti pystyssä seisova pylväs.[5] Aleksandriassa se oli pitkään käytännössä kaupungin ainoa näkyvillä ollut antiikin aikainen jäänne ennen Kom el-Dikkan alueen kaivauksia vuonna 1960.[1][2]

RakennelmaMuokkaa

Pylväs sijaitsi antiikin Aleksandrian egyptiläiskaupunginosassa eli Rhakotiksessa lähellä Serapeionia. Nykyisin se sijaitsee nyky-Aleksandrian keskustan lounaisosassa olevalla arkeologisella alueella.[1][2][5]

Pylvään korkeus jalusta ja kapiteeli mukaan lukien on noin 26,9 metriä. Pylväänvarren pituus on 20,8 metriä, ja sen halkaisija on 2,7 metriä juuressa ja 2,3 metriä huipulla. Pylvään huipulla oli Diocletianuksen patsas, joka ei ole säilynyt. Kapiteeli, varsi ja jalusta ovat eri aikakausilta, ja ainakin jalustassa on käytetty uudelleen varhaisempien muistomerkkien osia. Yhdessä osassa on faarao Seti I:n nimi, kun taas toinen osa on peräisin Thestorin Satyroksen pojan kuningatar Arsinoelle pystyttämästä muistomerkistä. Varsi on selvästi parempaa tekoa kuin muut osat.[1][2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ALEXANDRIA Egypt”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f Smith, William: ”Alexandreia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. a b OGIS 718 The Packard Humanities Institute. Viitattu 19.10.2020.
  4. Liddell, Henry George & Scott, Robert: πολιοῦχος An Intermediate Greek-English Lexicon. 1889. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  5. a b c Pompey's Pillar Egypt Tours Portal. Viitattu 19.10.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa