Wikipedia

Pirjo Mattila

suomalainen elintarviketieteilijä, johtava tutkija (Luonnonvarakeskus, Turku)
Tämä artikkeli kertoo tieteilijästä. Ampumahiihtäjästä kertoo artikkeli Pirjo Aalto (o.s. Mattila).

Pirjo H. Mattila (s. 1957[1]) on suomalainen elintarviketieteilijä, joka toimii johtavana tutkijana Luonnonvarakeskuksessa (Luke) Turussa. Hän lukeutuu elintarviketieteen ja yleisemmin maataloustieteiden viitatuimpiin tutkijoihin maailmassa (vuoden 2014–2017 listaukset).[2][3][4][5][6][7]

Pirjo Mattila
Henkilötiedot
Syntynyt1957 (ikä 66–67)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti elintarviketieteilijä, johtava tutkija
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (MMM 1990, MMT 1995)
Instituutti Luonnonvarakeskus (Turku)
Tutkimusalue elintarvikkeiden polyfenolit, marjojen terveysvaikutukset, sienet, D-vitamiini, veden biomassojen lisäarvotuotekonseptit
Aiheesta muualla
Kotisivu

Mattilan elintarvikekemian alaan kuuluva maisterintyö Helsingin yliopistolle valmistui vuonna 1990[8] ja englanninkielinen, vitamiinien D3 ja D2 hajoamistuotteita korkean erotuskyvyn nestekromatografian (HPLC) avulla tarkastellut väitöskirja (Analysis of cholecalciferol, ergocalciferol and their 25-hydroxylated metabolites in foods by HPLC) vuonna 1995.[9]

Mattila on tutkimusryhmineen tutkinut kemiallista koostumusta ja terveysvaikutuksia elintarvikkeista, kuten sienistä, marjoista, perunasta, viljoista ja viljatuotteista(esim. [10][11][12][13][14][15]).

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Mattila, Pirjo, 1957- (publications) finna.fi). Kansalliskirjasto. Viitattu 31.1.2020.
  2. ↑ Luken tutkija jälleen arvostetulla ranking-listalla luke.fi. 15.2.2016. Luonnonvarakeskus. Arkistoitu 22.10.2017. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Pirjo Mattila kuluttajatrendien aallonharjalla 8.9.2016. Luonnonvarakeskus, luke.fi. Arkistoitu 22.10.2017. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
  4. ↑ The Most Influental Scientific Minds 2015 (Maataloustieteiden viitatuimmat tieteilijät (Agricultural sciences) julkaisun s. 16) Thomson Reuters. Arkistoitu 19.5.2017. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Julia Laurin: Clarivate Analytics Presents Highly Cited Researchers, 2016 (Listaus perustuu Web of Sciencen viitetietokantaan ja mukana on noin 3 100 eniten viitatuinta tieteilijää maailmanlaajuisesti. Julkaisutietokannan kattavuudesta johtuen haku korostaa vahvasti englanninkielisiä julkaisuja) 10.11.2016. Clarivate, clarivate.com. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
  6. ↑ 2017 Highly Cited Researchers (2017 Viitatuimmat tieteilijät. Kirjoittamalla kohtaan "Search name and affiliation" maanimi "Finland" voi hakea kotiorganisaatioltaan Suomessa toimivat tieteilijät) Clarivate, clarivate.com. Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
  7. ↑ Christopher King: The World’s Most Influential Scientific Minds (Listaus perustuu Web of Sciencen viitetietokantaan ja mukana on noin 3 300 eniten edellisen 11 vuoden aikana viitatuinta tieteilijää maailmanlaajuisesti. Julkaisutietokannan kattavuudesta johtuen haku korostaa vahvasti englanninkielisiä julkaisuja) 14.11.2017. Clarivate, clarivate.com. Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
  8. ↑ Pirjo Mattila: Riboflaviinin määrittäminen elintarvikkeista suuren erotuskyvyn nestekromatografisella (HPLC) menetelmällä (MSc thesis/ Univ. of Helsinki; julkaistu sarjassa EKT-sarja, ISSN 0355-1180; 845) 1990. University of Helsinki (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Arkistoitu 22.10.2017. Viitattu 22.10.2017. (suomeksi)
  9. ↑ Pirjo Mattila: Analysis of cholecalciferol, ergocalciferol and their 25-hydroxylated metabolites in foods by HPLC (ISBN 951-45-7137-1; PhD thesis (based on 6 articles)/ Univ. of Helsinki; julkaistu sarjassa EKT-sarja, ISSN 0355-1180; 995) 1995. University of Helsinki (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
  10. ↑ Pirjo Mattila, Karoliina Könkö, Merja Eurola, Juha-Matti Pihlava, Jouni Astola, Liisa Vahteristo, Veli Hietaniemi, Jorma Kumpulainen, Meli Valtonen & Vieno Piironen: Contents of Vitamins, Mineral Elements, and Some Phenolic Compounds in Cultivated Mushrooms (https://doi.org/10.1021/jf001525d)+J. Agric. Food Chem., 49 (5): 2343–2348. 2001. American Chemical Society, acs.org. Viitattu 19.11.2017.
  11. ↑ Pirjo Mattila, Juha-Matti Pihlava & Jarkko Hellström: Contents of Phenolic Acids, Alkyl- and Alkenylresorcinols, and Avenanthramides in Commercial Grain Products (https://doi.org/10.1021/jf051437z)+J. Agric. Food Chem., 53 (21): 8290–8295. 2005. American Chemical Society, acs.org. Viitattu 19.11.2017.
  12. ↑ Pirjo Mattila & Jarkko Hellström: Phenolic acids in potatoes, vegetables, and some of their products (https://doi.org/10.1016/j.jfca.2006.05.007)+Journal of Food Composition and Analysis, 20 (3–4): 152-160. May 2007. Elsevier. Viitattu 19.11.2017.
  13. ↑ Ritva Repo-Carrasco-Valencia ym.: Flavonoids and other phenolic compounds in Andean indigenous grains: Quinoa (Chenopodium quinoa), kañiwa (Chenopodium pallidicaule) and kiwicha (Amaranthus caudatus) (https://doi.org/10.1016/j.foodchem.2009.09.087)+Food Chemistry, 120 (1): 128-133. 1.5.2010. Elsevier. Viitattu 19.11.2017.
  14. ↑ Jarkko Hellström, A. Riitta Törrönen & Pirjo H. Mattila: Proanthocyanidins in Common Food Products of Plant Origin (https://doi.org/10.1021/jf901434d)+J. Agric. Food Chem., 57 (17): 7899–7906. 2009. American Chemical Society, acs.org. Viitattu 19.11.2017.
  15. ↑ Britt-Marie Loo ym.: Consumption of chokeberry (Aronia mitschurinii) products modestly lowered blood pressure and reduced low-grade inflammation in patients with mildly elevated blood pressure (https://doi.org/10.1016/j.nutres.2016.09.005)+Nutrition Research, 36 (11): 1222-1230. Nov. 2016. Elsevier B.V.. Viitattu 19.11.2017.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pirjo_Mattila&oldid=22012637”