Avaa päävalikko

Phyllanthaceae on suurehko trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa. Heimoon kuuluvia suomeksi nimettyjä kasveja ovat muun muassa vaharokkio (Andrachne telephioides), hiutalepensas (Breynia disticha), laipikat (Phyllanthus) ja musukit (Uapaca).[1]

Phyllanthaceae
Amblapuu (Phyllanthus emblica).
Amblapuu (Phyllanthus emblica).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Malpighiales
Heimo: Phyllanthaceae
Martynov
Synonyymit
  • Antidesmataceae Loudon
  • Aporosaceae Planchon
  • Bischofiaceae Airy Shaw
  • Hymenocardiaceae Airy Shaw
  • Porantheraceae Hurusawa
  • Scepaceae Lindley
  • Stilaginaceae C. Agardh
  • Uapacaceae Airy Shaw
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Phyllanthaceae Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Phyllanthaceae Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Phyllanthaceae käsittää pääasiassa ainavihantia puita ja pensaita, harvoin kausivihantia tai ruohoja. Kaarna on hienoksi murenevaa. Kasveissa on eräitä alkaloideja, triterpeenejä ja tanniineja. Lehdet ovat ehytlaitaisia, korvakkeellisia, sulkasuonisia ja usein kahdessa rivissä. Joskus kasvit ovat kaksikotisia. Kukat ovat pieniä. Kukassa on 2-12 usein tyvestään yhtynyttä verholehteä, 3-9 terälehteä (harvoin teriö puuttuu tai on pieni) ja tavallisesti hetiön ulkopuolella sijaitseva, eri tavoin liuskoittunut mesiäinen. Hedekukassa on 2-35 hedettä ja toisinaan emiön jäänne. Emikukassa joutoheteet ovat harvinaisia ja sikiäin on yhden tai 2-15 yhteen kasvaneen emilehden muodostama. Vartalot ovat tavallisesti kaksihaaraisia, luotit uurteisia. Hedelmä on liiteluomainen ja räjähdysmäisesti avautuva kota tai lohkohedelmä ja sisältää suuria siemeniä, joissa on tavallisesti runsas endospermi.[2]

LevinneisyysMuokkaa

Heimo kasvaa kaikkialla tropiikissa, erityisesti kuitenkin Malaijien saaristossa; eräät lajit kasvavat lauhkeassa vyöhykkeessä, mm. Etelä-Euroopassa.[2]

LuokitteluMuokkaa

Phyllanthaceae-kasvien läheisin sukulainen on heimo Picrodendraceae. Näiden kahden heimon muodostamaa kehityslinjaa luonnehtivat mm. pienikukkaisuus, tietyt siemenaiheen ominaisuudet ja hedelmä, jonka ulkokerros irtaantuu usein puutuneesta sisäkerroksesta ja karisee liuskoina; hedelmän keskipylväs on pysyvä. Kehityslinjan ikä saattaa olla noin 94 miljoonaa vuotta eli se on syntynyt jo liitukaudella, ja Phyllanthaceae-heimokin lienee noin 81 miljoonaa vuotta vanha.[2]

Phyllanthaceae-heimo koostuu 59 suvusta ja 2330 lajista. Alaheimoja on kaksi:[2]

1. Phyllanthoideae Beilschmied. Alaheimo käsittää 38 sukua ja 1680 lajia, joista suurin osa (1270 lajia) on laipikoita (Phyllanthus). Suvussa Cleistanthus on 140 ja suvussa Bridelia 50 lajia. Alaheimo on levinnyt tropiikkiin ja joillekin lämpimille alueille. Pystyissä varsissa on kierteisesti surkastuneita lehtiä, vaakatasoisissa lehdet ovat kahdessa rivissä. Kasvit ovat yksi- tai kaksikotisia, ja yksineuvoiset kukat sijaitsevat ryhmissä. Heteet ovat erillisiä tai yhtyneitä, ja sikiäin muodostuu 2-15 yhteen kasvaneesta emilehdestä. Hedelmä on tavallisesti kotamainen, harvoin avautumaton.[2]

2. Antidesmatoideae Hurusawa. Sukuja on 21, lajeja 451 tropiikissa ja subtropiikissa. Lehtiasento on kierteinen, ja ruodin kärjessä on turvonnut pulvinus. Kasvit ovat tavallisesti kaksikotisia, harvoin yksikotisia, ja kukinnoissa on lapakko. Kukat ovat usein teriöttömiä, ja sikiäin koostuu yhdestä tai 2-5 yhteen kasvaneesta emistä. Hedelmä on usein avautumaton. Runsaslajisimmat suvut ovat Antidesma (150 lajia), Aporosa (90 lajia), musukit (Uapaca, 60 lajia) ja Baccaurea (50 lajia).[2]

Heimon suvut ovat:

  • Actephila
  • Aerisilvaea
  • Amanoa
  • rokkiot (Andrachne)
  • Antidesma
  • Aporosa
  • Ashtonia
  • Astrocasia
  • Baccaurea
  • Bischofia
  • Blotia
  • hiutalepensaat (Breynia)
  • Bridelia
  • Celianella
  • Chascotheca
  • Chonocentrum
  • Cicca
  • Cleistanthus
  • Croizatia
  • Didymocistus
  • Discocarpus
  • Flueggea
  • Glochidion
  • Gonatogyne
  • Heywoodia
  • Hyeronyma
  • Hymenocardia
  • Jablonskia
  • Keayodendron
  • Lachnostylis
  • Leptonema
  • Leptopus
  • Maesobotrya
  • Margaritaria
  • Meborea
  • Meineckia
  • Oreoporanthera
  • Pentabrachion
  • Petalodiscus
  • Phyllanoa
  • laipikat (Phyllanthus)
  • Poranthera
  • Protomegabaria
  • Pseudolachnostylis
  • Reverchonia
  • Richeria
  • Richeriella
  • Sauropus
  • Savia
  • Securinega
  • Spondianthus
  • Thecacoris
  • musukit (Uapaca)
  • Wielandia
  • Zimmermannia
  • Zimmermanniopsis.[3]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa