Petter Kumpulainen

suomalainen poliitikko

Petter (Pietari) Kumpulainen (2. helmikuuta 1817 Iisalmi29. helmikuuta 1880 Iisalmi)[1] oli maanviljelijä ja moninkertainen valtiopäivämies.[2]

Kumpulaisen vanhemmat olivat maanviljelijä Juhana Kumpulainen ja Katariina Tervonen ja puoliso vuodesta 1844 Margareeta Partanen (k. 1899). Kumpulainen oli maanviljelijä ja kunnallismies, joka vaikutti huomattavasti Iisalmen kauppalan perustamiseen vuonna 1860, josta sittemmin vuonna 1891 perustettiin Iisalmen kaupunki. Itseoppinut Kumpulainen osasi muun muassa ruotsia. Hän harjoitti laajaa suoviljelyä, mutta joutui 1870-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin 1860-luvun lopun katovuosien ja lainojensa takia. Tammikuun valiokuntaa Kumpulainen vastusti, koska pelkäsi, että se korvaa varsinaiset valtiopäivät. Valtiopäivillä hän oli kuitenkin itse talonpoikaissäädyssä Iisalmen tuomiokunnan edustajana 1863–1864, 1867, 1872 ja 1877–1878. Hän oli valitsijamies kaikilla kerroilla, useiden eri valiokuntien jäsen ja 1867 säädyn yksityisen valitusvaliokunnan puheenjohtaja. Hän teki useita anomuksia, joista joitakin ei ehditty käsitellä tai ne hylättiin, mutta hän vaikutti silti paljon talonpoikaissäädyssä etenkin 1860-luvulla. Vuonna 1867 hän johti Johan Kedon kanssa perustuslaillisia periaatekysymyksiä painottanutta ryhmää. Samoilla valtiopäivillä hän toisaalta joutui sanaharkkaan säädyn puhemiehen Aukusti Mäkipeskan kanssa kirkkolaista.[1][2][3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Biografia-sampo: Pietari Kumpulainen. Viitattu 11.2.2021.
  2. a b Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 144–147. Helsinki: Otava, 1926.
  3. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, s. 1601.