Pernisiöösi anemia
Pernisiöösi anemia (myös pernisioosi anemia) on anemian muoto, joka syntyy ravinnon B12-vitamiinin vähäisen imeytymisen seurauksena. Anemia tarkoittaa veren alentunutta hemoglobiiniarvoa. Pernisiöösissä anemiassa B12-vitamiinipuutoksen syynä on autoimmuunisairaus, joka tuhoaa mahalaukun parietaalisoluja. Usein kuitenkin termiä "pernisiöösi anemia" käytetään laajassa merkityksessä puhuttaessa mistä tahansa syystä johtuvasta B12-vitamiinin puutteesta.
Pernisiöösi anemia kuuluu megaloblastisiin anemioihin, joissa veren punasolut ovat normaalia suurempia. Yhdeksän kymmenestä megaloblastisesta anemiasta johtuu B12-vitamiinin puutteesta.[1]
Pernisiöösi anemia ilmenee yli 30-vuotiailla, ja Suomessa sitä sairastaa tällä hetkellä noin 5 000 ihmistä. Hoitamattomana tauti johtaa kuolemaan.[1]
Suomalaiset lääkärit ovat jo noin 150 vuoden ajan tutkineet tauteja, joiden nykyään tiedetään johtuvan B12-vitamiinin puutteesta. Sellainen on mm. lapamatoanemia. Myös vitamiinin fysiologiaa ja biokemiaa on Suomessa tutkittu laajasti. Suomalaisten tutkimustulokset ovat maailmalla varsin tunnettuja. Aiheesta on kirjoittanut mm. Arno Forsius [2]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pertti Mustajoki: Anemia (verenvähyys) 19.1.2007. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 25.6.2007.
- ↑ Forsius, Arno: Vitamiinit ja puutostaudit saunalahti.fi.