Pernarutto
Pernarutto eli anthrax on Bacillus anthracis -sauvabakteerin aiheuttama vaarallinen nisäkkäiden tartuntatauti. Naudalla, lampaalla ja hevosella pernarutto on yleensä äkillinen ja johtaa hoitamattomana kuolemaan; sialla tauti on tavallisesti kestoltaan pidempi. Tautia voi esiintyä myös poroilla. Tauti aiheuttaa nisäkkäillä pernan turpoamisen, hyvin korkean kuumeen, verenvuotoja ja veri muuttuu melkein mustaksi. Ihmisellä sairaus ilmenee yleensä ihon alle syntyvänä pernaruttoajoksena tai itiöiden aiheuttamana keuhkokuumeena. Sairastuneen eläimen lihan syöminen aiheuttaa ihmiselle suolistossa tulehduksia. Sairaus on ehkäistävissä rokottamalla. Pernaruttobakteerin itiöt voivat säilyä tartuttamiskykyisinä vuosikymmeniä.
Pernaruton löytäminen
muokkaaSaksalainen lääkäri ja tutkija Robert Koch tunnisti pernarutto-taudin aiheuttaneen bakteerin ensimmäisen kerran vuonna 1875 Wollsteinissa (nykyään Puolaan kuuluva). [1] Hänen uraauurtava työnsä oli yksi varhaisimmista todisteista siitä, että mikrobit voivat aiheuttaa sairauksia. Uraauurtavassa kokeiden sarjassa hän paljasti pernaruton elinkaaren ja tartuntakeinot. Hänen kokeensa paitsi auttoivat ymmärtämään pernaruttoa, myös auttoivat selvittämään mikrobien merkityksen sairauden aiheuttamisessa aikana, jolloin spontaani sikiäminen kilpaili vielä soluteorian kanssa.
Pernarutto ihmisellä
muokkaaPernarutto on ihmisellä hyvin harvinainen sairaus, eikä se voi tarttua ihmisestä toiseen. Ihminen voi kuitenkin saada taudin suorasta kontaktista bakteerin sairastuttamaan eläimeen tai johonkin siitä valmistettuun tuotteeseen. Itiöt voivat tartuttaa sen ihmiseen joko ihokosketuksella, hengitysteitse tai maha-suolikanavan kautta. Ihokosketuksen kautta saatu muoto on yleisin.[2]
Ihmisen pernaruttoa voidaan hoitaa antibiootilla, ja sairastumiselle alttiit henkilöt saatetaan rokottaa bakteeria vastaan. Hengitysteitse tai maha-suolikanavan kautta saatuun pernaruttoon liittyy ihmisilläkin erittäin korkea kuolleisuus.[3] Ihmisen pernarutto on yleisempää kehitysmaissa kuin muualla.[4]
Pernarutto voidaan jalostaa biologiseksi aseeksi. Biologiseksi aseeksi kehitetystä pernarutosta voidaan tehdä immuuni antibiooteille, jolloin ne eivät tehoa siihen. [5]
Tammikuussa 2010 EU:n terveysviranomaiset ilmoittivat, että ainakin Saksassa ja Skotlannissa pernaruttoa oli tavattu heroiininkäyttäjien keskuudesta ja että kahdeksan oli kuollut tautiin.[6] Heinäkuussa 2012 Tanskan poliisi kertoi 50-vuotiaan heroiininkäyttäjän kuolleen pernaruttoon, jonka tämä oli saanut Kööpenhaminassa ostamastaan annoksesta.[7]
Nykyajan suurimpiin pernaruttoepidemioihin kuuluu kesän 2016 epidemia Länsi-Siperiassa Jamalin Nenetsiassa, jossa yli tuhat poroa kuoli tautiin, 13 ihmistä tarvitsi sairaalahoitoa sekä paimentolaisperheitä evakuoitiin.[8]
Vuoden 2001 pernaruttoiskut Yhdysvalloissa
muokkaaSyys-lokakuussa 2001, muutamia viikkoja Yhdysvaltoihin kohdistuneen terrorihyökkäyksen jälkeen, Yhdysvalloissa todettiin useita pernaruttotartuntoja, jotka olivat aiheutuneet postin mukana lähetetystä, pernaruttoitiöitä sisältävästä jauheesta. Viisi ihmistä menehtyi pernaruttoitiöiden aiheuttamaan keuhkokuumeeseen.
FBI päätyi vuonna 2008 siihen, että pernaruttokirjeet oli lähettänyt Yhdysvaltain armeijan tarttuvien tautien tutkimuslaitoksessa vanhempana tutkijana toiminut mikrobiologi Bruce Ivins[9], mutta monet alan tutkijat ja asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet tämän.[10][11] Myös Yhdysvaltain kansallinen tutkimusneuvosto (National Research Council) katsoi raportissaan vuonna 2011, ettei pernaruttokirjeitä ole pystytty yhdistämään Ivinsiin käytettävissä olevan tieteellisen todistusaineiston perusteella.[12]
Pernaruttokirjeet aiheuttivat myös turhaa paniikkia, sillä jotkin järjestöt tai yksittäiset henkilöt lähettivät perunajauhoa sisältäviä kirjeitä, jotka ulkonäöltään muistuttivat pernaruttoitiöitä sisältäneitä kirjeitä.
Pernarutto Ukrainan sodan aikana
muokkaaHuhtikuussa 2023 Ukrainassa ilmoitettiin 20 venäläissotilaan kuolleen pernaruttoon Melitopolissa saatuaan taudin Zaporižžjan alueelle haudatusta karjasta.[13]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Michael T. Madigan: Brock biology of microorganisms. Upper Saddle River, NJ: Pearson Prentice Hall, 2006. 57001814 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 9.6.2021).
- ↑ http://www.health.state.ny.us/diseases/communicable/anthrax/fact_sheet.htm
- ↑ http://www.hpa.org.uk/infections/topics_az/anthrax/human_infection_QA.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ What is Anthrax? | CDC www.cdc.gov. 19.11.2020. Viitattu 9.6.2021. (englanti)
- ↑ G. F. Webb: A silent bomb: The risk of anthrax as a weapon of mass destruction. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 15.4.2003, nro 8, s. 4355–4356. PubMed:12682291 doi:10.1073/pnas.0830963100 ISSN 0027-8424 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kahdeksan kuollut pernaruttoa sisältävään heroiiniin Euroopassa Yle 24.1.2010.
- ↑ Heroinisti kuoli pernaruttoon Tanskassa Helsingin Sanomat 8.7.2012.
- ↑ Iiro-Matti Nieminen: Evira arvioi Venäjän pernaruttoa: "Kuulostaa erittäin laajalta, leviäminen Suomeen epätodennäköistä" YLE Uutiset. 28.7.2016. Viitattu 29.7.2016.
- ↑ http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1566617 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ The Wall Street Journal, January 24, 2010, "The Anthrax Attacks Remain Unsolved", http://online.wsj.com/article/SB10001424052748704541004575011421223515284.html
- ↑ New York Times, Apr 22. 2010, "Colleague Disputes Case Against Anthrax Suspect," http://www.nytimes.com/2010/04/23/us/23anthrax.html
- ↑ Reuters, Feb 15, 2011, "Scientists question U.S. anthrax attack evidence", http://www.reuters.com/article/2011/02/15/us-usa-anthrax-idUSTRE71E5L620110215
- ↑ Anna-Maija Lippu: Ukraina: Venäläissotilaita kuollut myrkytykseen Melitopolissa hs.fi. 20.4.2023. Viitattu 28.4.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pernarutto Wikimedia Commonsissa
