Pentti Valkonen

suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari

Pentti Pekka Valkonen (11. helmikuuta 1911 Sakkola6. lokakuuta 1944 Alatornio) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 156. Jalkaväkirykmentti 11:n kolmannen pataljoonan komentajana toiminut majuri Valkonen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 7. lokakuuta 1944, kaatumisensa jälkeisenä päivänä.[1]

Pentti Valkonen

Sotilasura muokkaa

Jatkosodan alussa Valkonen oli III armeijakunnan Suomussalmen rintamalla. Hän oli ratkaisevasti vaikuttamassa Nouskuan lohkon, Vellammen–Oisiinlammen kannaksen puolustuksen pitämiseen sekä myöhemmin Tornion maihinnousutaistelussa menestymiseen.[2] Suomussalmella 5. marraskuuta 1941 Valkonen määräsi pasifisti Arndt Pekurisen teloitettavaksi tämän kieltäydyttyä tarttumasta aseeseen toistuvista käskyistä huolimatta.[3]

Syyskuun lopulla 1944 Valkosesta kaavailtiin Raahen suojeluskuntapiirin 2. yleisesikuntaupseeria nimellisesti ”valvomaan kotiuttamista” mutta tosiasiassa johtamaan aseiden hajavarastointia. Everstiluutnantti Usko Haahden mukaan Valkonen oli ensimmäisten 2. yleisesikuntaupseeriksi valittujen joukossa. Valkosen esimies kenraalimajuri Aaro Pajari kuitenkin kieltäytyi ehdottomasti luovuttamasta parasta pataljoonankomentajaansa, ja Valkoselle varattuun tehtävään nimitettiin kapteeni Osmo Vihma. Vain pari päivää tämän jälkeen Valkonen kaatui.[4]

Lähteet muokkaa

  • Hurmerinta, Ilmari (toim.): Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0.
  • Paasilinna, Erno: Rohkeus: Arndt Pekurisen elämä ja teloitus. Helsingissä: Otava, 1998. ISBN 951-1-13242-3.

Viitteet muokkaa

  1. Hurmerinta (2008), s. 280.
  2. Hurmerinta (2008), s. 281.
  3. Paasilinna (1998), s. 204–205.
  4. Lukkari, Matti: Asekätkentä, s. 35–37. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-20593-5.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa