Pellana
Pellana (m.kreik. Πέλλανα) tai Pellene (Πελλήνη, Pellēnē) oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis) Lakoniassa Kreikassa. Se sijaitsi noin 30 kilometriä Spartasta pohjoisluoteeseen. Pellanan arkeologinen alue sijaitsee nykyisessä Spártin kunnassa nykyisen Pellánan kylän lähellä.[1][2]
| Pellana | |
|---|---|
| Πέλλανα | |
| Sijainti | |
  Pellana |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Pellána, Spárti, Lakonia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 2500 eaa.– |
| Kulttuuri |
varhais-/keskihelladinen kulttuuri mykeneläinen kulttuuri antiikki |
| Alue | Lakonia |
Pellanan paikka on ollut asuttu jo varhaisella helladisella kaudella. Varhaisimmat merkit asutuksesta ovat Pellanan akropoliilla eli linnavuorella, joka tunnetaan nykyisin Palaiókastrona. Se sijaitsee noin 300 metriä koilliseen kukkulasta, jolla nykyinen Pellánan kylä sijaitsee. Akropolista ympäröi muuri. Asutusta on löydetty akropoliin etelärinteestä. Akropoliin rinteeltä on löydetty myös tumulus-hautoja noin ajalta 2500 eaa.[2][3]
Vuonna 1926 Pellanan läheltä löydettiin kaksi pientä tholos-hautaa. Niistä toisen halkaisija on noin kuusi metriä, ja sille johtaa noin 4,5 metriä pitkä käytävä eli dromos. Kaivauksia jatkettiin vuonna 1970. Vuosina 1980–1995 kaivauksia suoritettiin Theódoros Spyrópouloksen johdolla. Tuolloin noin 500 metriä akropoliista pohjoiseen löydettiin kolme suurempaa tholos-hautaa.[4] Suurin hauta on tehty varhaisella mykeneläisellä kaudella noin 1500 eaa. Sen halkaisija on noin 10 metriä ja sille johtaa pitkä käytävä, josta on säilynyt noin 12,7 metrin osuus.[2] Hauta saattaa olla kuninkaallinen hauta.[3] Hauta on myöhemmin ryöstetty ja se on esinelöytöjen perusteella ollut kulttikäytössä hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.
Antiikin aikana Pellana sijaitsi strategisella paikalla, joka vartioi reittiä Megalopoliin ja Messenian suunnasta Lakoniaan. Siksi spartalaiset rakennuttivat alueelle vartiotornin.[2] Akropoliilta on löydetty myös hellenistisen ajan muuria sekä paljon myöhempiä keskiajan frankkivallan aikaisia raunioita.[3]
On arvioitu, että Pellanan akropoliilla on saattanut olla mykeneläisaikainen palatsi, sillä akropoliin juurelta sen itäpuolelta johtaa kukkulalle monumentaalinen kivillä päällystetty mykeneläisaikainen tie.[3] On kuitenkin mahdollista, että palatsin jäänteet ovat tuhoutuneet frankkivallan aikaisten linnoitusten rakentamisen yhteydessä.[2] Erään teorian mukaan Pellana olisi ollut mykeneläinen Sparta tai Lakedaimon, toisin sanoen se paikka, josta muun muassa Homeros puhuu Spartana. Tätä näkemystä on kannattanut erityisesti paikan kaivaja Spyrópoulos. Hänen mukaansa paikan mahdollinen palatsi voisi olla kreikkalaisesta mytologiasta tunnettujen Menelaoksen ja Helenan palatsi. Perinteisesti kyseinen palatsi on yhdistetty Spartan itäpuolella sijainneeseen Menelaioniin.[3][2][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”341 Pellana”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f Spyropoulos, Theodoros G.: Pellana, Administrative Centre of Prehistoric Laconia Pellana. Viitattu 21.11.2016.
- ↑ a b c d e Archaeological Site of Pellana odysseus.culture.gr. Viitattu 21.11.2016.
- ↑ Mykeneläisten hautojen arkeologisen kohteen sijainti:
- ↑ Whitby, Michael (toim.): Sparta, s. 7, alaviite 27. Edinburgh University Press, 2002. ISBN 0-7486-1293-9.