Wikipedia

Menelaion

Menelaion (m.kreik. Μενελάϊον, lat. Menelaium) tai Menelaeion (Μενελάειον)[1] oli mykeneläisaikainen palatsi eli niin kutsuttu Menelaoksen palatsi ja antiikin aikainen Menelaoksen ja Helenan pyhäkkö Therapnessa lähellä Spartan kaupunkia Kreikassa. Sen arkeologinen kohde sijaitsee kukkulalla Eurotas- eli Evrótas-joen itärannalla noin kolme kilometriä antiikin Spartan paikasta (ja nykyisestä Spártin kaupungista) itäkaakkoon.[2][3]

Menelaion
Μενελάιον
Menelaionin Menelaoksen ja Helenan temppelin rauniot.
Menelaionin Menelaoksen ja Helenan temppelin rauniot.
Sijainti Spárti, Lakonia, Peloponnesos, Kreikka
Koordinaatit 37°03′57″N, 22°27′13″E
Rakennustyyppi palatsi ja asutus / pyhäkkö
Valmistumisvuosi 1400-luku / 400-luku eaa.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Menelaionin paikka koostuu neljästä kukkulasta, jotka tunnetaan nimillä Vóreios Lófos (”Pohjoiskukkula”), Meneláeio, Profítis Ilías ja Aetós (”Kotka”).[3][4] Kukkuloiden korkeus on noin 232 metriä Eurotas-joelta laskettuna.[1]

Historia muokkaa

Menelaionin paikka saattoi olla pronssikautisen, mykeneläisaikaisen Spartan paikka[5] ja näin paikka, josta Homeros puhuu Spartana. Paikka on ollut asuttu viimeistään keskihelladisella kaudella noin 1500-luvulla eaa., jolta ajalta ovat peräisin alueen varhaisimmat Pohjoiskukkulalta tehdyt löydöt. Mykeneläisellä ajalla paikalla oli palatsi tai ”kartano” megaron-huoneineen. Se oli rakennettu 1400-luvun eaa. puolessa välissä eli myöhäishelladisella kaudella LH IIB.[2][3] Näin se oli koko Manner-Kreikan varhaisin mykeneläinen palatsi.[5] Palatsi toimi pronssikaudella mahdollisesti koko Lakonian alueen hallinnollisena keskuksena. Palatsissa oli kolme historiallista vaihetta, sillä se tuhoutui ja uusittiin ensin 1300-luvulla eaa. ja uudelleen 1200-luvulla eaa.[2][3] Palatsin ympärillä on ollut laajahko asutus.[5]

Antiikin aikana eli perinne, että paikalla oli kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvän Spartan kuningas Menelaoksen sekä tämän puolison Helenan hauta. Näiden kultti paikalla sai alkunsa viimeistään arkaaisella kaudella 700-luvulla eaa., jolloin paikalle rakennettiin ensimmäinen pyhäkkö. 600-luvun eaa. lopulla tai 500-luvun eaa. alussa paikalle rakennettiin Helenalle ja Menelaokselle omistettu temppeli. Pyhäkkö uusittiin klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Pyhäkkö säilyi käytössä hellenistiselle kaudelle saakka, jolloin se vaurioitui maanjäristyksessä.[2][3] Miehet kävivät paikalla anomassa rohkeutta ja menestystä sodassa, ja naiset puolestaan pyytämässä kauneutta itselleen ja lapsilleen.[1]

Pausanias mainitsee Menelaionin 100-luvulla jaa. teoksessaan Kreikan kuvaus.[6] Paikan tunnisti 1800-luvun alkupuolella arkeologi Ludwig Ross, joka teki kukkulalla pienimuotoisia kaivauksia. Heinrich Schliemann kävi paikalla, mutta katsoi, ettei alueella ole mykeneläisaikaisia jäännöksiä. Ensimmäisiä laajempia kaivauksia suoritti kreikkalainen Chrístos Tsoúntas vuonna 1889. Hän teki alueelta ensimmäiset mykeneläiset löydöt. Vuonna 1899 aluetta tutki P. Kastriótis. Paikan järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset suoritti lopulta British School at Athens eli brittiläinen arkeologinen koulu Ateenassa vuosina 1909–1910.[2] Kaivauksia tehtiin myös vuosina 1973–1976 H. W. Catlingin johdolla.[7] Alueella on suoritettu myös jonkin verran kunnostuksia.[2]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Menelaionin mykeneläinen palatsi sijaitsi Meneláeio-kukkulalla, joka on keskimmäisiä kohteen kukkuloista. Varhaisin, 1400-luvulla eaa. rakennettu palatsi koostui kolmesta pohjois-eteläsuunnassa rakennetusta osasta, joiden välillä oli käytävät. Rakennukseen kuului megaron eli ”valtaistuinsali” ja siinä oli todennäköisesti kaksi kerrosta. Sisäänkäynti oli etelästä. Rakennus tuhoutui suhteellisen pian todennäköisesti maanjäristyksessä, ja korvattiin uudella vastaavalla 1300-luvun eaa. alkupuolella eli kaudella LH IIIA1. Myös tämä rakennus tuhoutui pian, ja kunnostettiin 1200-luvulla eaa. eli kaudella LH IIIB. Lopulta rakennus tuhoutui tulipalossa.[2][3][8][9] Palatsi on nähty myöhempien mykeneläisten palatsien esikuvana.[10]

Eteläisimmiltä kukkulalta, Aetós-kukkulalta, on löydetty kuusi keskihelladisen kauden hautaa, joista yksi on naisen hauta, sekä kaksi keramiikanpolttouunia. Lisäksi kukkulalta on löydetty jäänteitä 1400-luvulla eaa. eli LH IIB -kaudella rakennetusta ja 1300-luvulla eaa. eli LH IIIA1 -kaudella hylätystä rakennuksesta. Se oli tehty itä-länsisuunnassa. 1200-luvulla eaa. paikalle rakennettiin uudet rakennukset kahdelle tasanteelle. Alemmalta on löydetty jäänteet seinämaalauksin koristellusta talosta. Rakennukset tuhoutuivat 1200-luvun eaa. lopulla eli LH IIIB2 -kaudella.[3] Aetós-kukkulan rakennukset muistuttavat palatsia, mutta niissä ei ole megaronia.[10]

Antiikin aikana rakennettu Menelaoksen ja Helenan pyhäkkö koostui temenos-alueesta sekä alttarista. 600-luvun eaa. lopulla tai 500-luvun eaa. alussa paikalle rakennettu temppeli oli tehty kalkkikivestä. 400-luvulla eaa. pyhäkön uusimisen yhteydessä uutta temppeliä varten rakennettiin suurista kivistä noin kahdeksan metriä korkea koroke, jolle johti suuri luiska.[2][3][11] Alueelta on löydetty lukuisia votiiviesineitä. Osassa on piirtokirjoituksia, joiden mukaan ne oli osoitettu Helenalle ja Menelaokselle.[12]

Menelaionin esinelöydöt ovat esillä Spártin arkeologisessa museossa.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Smith, William: ”Sparta”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h Μενελάειον Σπάρτης: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.11.2016.
  3. ↑ a b c d e f g h Μενελάειον Σπάρτης: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 23.11.2016. Viitattu 21.11.2016.
  4. ↑ De Armond, Thea: The Menelaion: A Local Manifestation of a Pan-Hellenic Phenomenon Wesleyan University. Viitattu 21.11.2016.
  5. ↑ a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Menelaion”, Antiikin käsikirja, s. 357. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  6. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus III.19.9.
  7. ↑ Catling, H. W.: Excavations at the Menelaion, Sparta, 1973-1976. Archaeological Reports, 1976–1977, nro 23, s. 24–42. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Μυκηναϊκά κτίσματα στο Μενελάειον Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.11.2016.
  9. ↑ Palatsin sijainti: 37°03′58.3″N, 22°27′16.6″E
  10. ↑ a b Cavanagh, Helen & Cavanagh, William & Roy, James: Honouring the Dead in the Peloponnese. Proceedings of the conference held at Sparta 23–25 April 2009 The University of Nottingham. Viitattu 21.11.2016.
  11. ↑ Temppelin sijainti: 37°03′56.7″N, 22°27′12.6″E
  12. ↑ Hero Shrine of Menelaus Classics and Ancient History, University of Warwick. Viitattu 21.11.2016.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Menelaion&oldid=21711938”