Pehr Johan Alopaeus
Pehr Johan Alopaeus (8. lokakuuta 1773 Porvoo – 23. elokuuta 1814 Porvoo) oli suomalainen opettaja, historioitsija ja pappi.
Alopaeuksen vanhemmat olivat Porvoon piispa Magnus Jacob Alopaeus ja Ulrika Jusléen. Historioitsija ja pappi Magnus Alopaeus oli hänen veljensä. Alopaeus tuli ylioppilaaksi Turussa 1789 ja hänet vihittiin primuksena maisteriksi 1792. Alopaeus, joka oli kiinnostunut sivistyshistoriasta, julkaisi jo opiskeluaikanaan Henrik Gabriel Porthanin kanssa kaksiosaisen tutkimuksen Animadversiones de libris raris sekä 1793-1795 kolmiosaisen teoksen Specimen historiae litteraria Fennicae. Hänet nimitettiin kirjallisuushistorian dosentiksi 1794, mutta seuraavana vuonna hän siirtyi Porvoon lukion opettajaksi. Historian lehtori hänestä tuli 1798. Hän toimi myös koulun rehtorina useaan otteeseen ja osallistui isänsä apuna koulun historian toimittamiseen. Alopaeus vihittiin papiksi 1806 ja 1811 hänestä tuli isänsä jälkeen Porvoon tuomiorovasti, mitä tehtävää hän kuitenkin ehti hoitaa vain kolme vuotta.
Alopaeuksen puoliso oli vuodesta 1805 Johanna Elisabet Solitander (k. 1862).
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 27.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kotivuori, Yrjö: Pehr Johan Alopaeus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 15.12.2013.
- Specimen historiae litteraria Fennicae (Viitattu 15.12.1013)