Pata
Pata on ruoanvalmistukseen ja vedenlämmitykseen käytettävä perinteinen astia, jonka tilavuus vaihtelee muutamasta litrasta satoihin litroihin. Pata valmistetaan valuraudasta, teräksestä tai kuparista. Aiemmin patoja on tehty myös savesta. Perinteistä pataa voidaan käyttää avotulella ripustettuna sangastaan tai ketjusta. Eräiden patojen pohjassa on jalat. Tulisijassa pata voi myös levätä erityisen renkaan varassa.
Pataa voidaan kuvailla tarkemmin yhdyssanalla, joka kertoo sen materiaalista (esimerkiksi rautapata), tehtävästä (keittopata, pyykkipata), sijoituspaikasta (saunapata, muuripata) tai kulloisestakin sisällöstä (puuropata).
Pataluha
muokkaaTulelta pois nostettu ja pöytään tuotu pata lasketaan oljista punotun renkaan eli pataluhan varaan, jotta se ei nokea alustaansa. Ihminen voidaan haukkua pataluhaksi ja sanonta juontaa mahdollisesti alkunsa em. asiasta. Padan alusta oli siis ”pahin paikka”.[1] Ainakin aikaisemmin sanaa on käytetty viittaamaan myös raakaan mukilointiin tai muuhun väkivaltaan: piestä tai hakata pataluhaksi.
Sanonnan alkuperästä on tosin muitakin selityksiä. Lönnrotin sanakirjassa mainitaan ”lihalientä” tarkoittava sana pataluhta, jota kuvaannollisesti käytetään myös ilmaisussa ”piestä pataluhdaksi” (perinpohjaisesti), mikä viittaisi siihen, että lihalientä valmistettaessa liha ensin hakataan pieniksi palasiksi. [2]. (Sanan nykyinen d:tön muoto johtuisi itämurteista, joissa d jätetään yleensä kokonaan pois.)
Myöhemmät tutkijat ovat kuitenkin pitäneet tätä selitystä epätodennäköisenä, koska tiedot pataluhta-sanan esiintymisestä murteissa ovat epävarmoja. Luultavammin takana olisi eri muodoissa vanhassa kielessä, ainakin Inkerinmaan murteessa esiintynyt sana luho tai luhka, joka paikoitellen merkitsee huonoa, rikkinäistä tai kelvotonta esinettä ja jonka johdannainen on myös verbi luhistua. Yhdyssanana pataluhka se merkitsee särkynyttä saviastiaa tai laajentuneessa merkityksessä muutakin rikkoutunutta esinettä, esiintyyhän pata muidenkin sanojen vahvistusliitteenä, esimerkiksi patamusta, patalaiska tai patajuoppo.[3][4]
Lähteet
muokkaa- toimituskunta: Johanna Aydemir ym. ; kirjoittajat: Mirja Almay ym.: Käden taidot. Espoo : Weilin & Göös, 2004. ISBN 951-35-6653-6
Viitteet
muokkaa- ↑ Pataluhan käyttö ja valmistus olkityönä: Käden taidot 2004, 33. Pataluhan nykyinen kuvaannollinen merkitys (haukkua pataluhaksi) viitannee siihen, että käytössä pataluha nokeutuu ja on esineenä keittiön vähäarvoisimpia, padan alle pahaan paikkaan joutuva.
- ↑ Elias Lönnrot: Suomalais-ruotsalainen sanakirja, WSOY 1880, näköispainos 1930
- ↑ Suomen sanojen alkuperä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1995, Gummerus Jyväskylä, ISBN 951-717-711-9
- ↑ http://www.kotus.fi/index.phtml?s=840 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pata Wikimedia Commonsissa
