Ordinaatio
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se käsittelee aihetta lähinnä luterilaisuuden tai Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Ordinaatio eli pappisvihkimys on uskonnollinen toimitus, jossa henkilö vihitään uskonnolliseen virkaan. Vihkimisessä vihittävä erotetaan ja lähetetään julkisesti hoitamaan hänelle uskottua virkaa ja siihen liittyviä tehtäviä. Hänet siunataan apostolisen järjestyksen mukaan rukouksin ja kättenpäällepanemisin. Seurakunta rukoilee hänelle Pyhän Hengen lahjaa, viisautta, kestävyyttä ja voimaa viran hoitamiseen.[1]
Suomen evankelis-luterilainen kirkko muokkaa
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ordinaatio järjestetään papeille ja diakoneille. Ennen ordinaatiota järjestetään siihen osallistuville ordinaatiokoulutus.[2] Vihkiminen tapahtuu yleensä sen hiippakunnan tuomiokirkossa, jossa kyseinen henkilö tulee työskentelemään. Pappisvihkimys tapahtuu osana tuomiokirkkoseurakunnan messua ja yleensä se sijoitetaan sunnuntain pääjumalanpalvelukseen.[1] Pappisvihkimyksen toimittaa aina hiippakunnan piispa tai hänen estyneenä ollessaan jonkin toisen hiippakunnan piispa. Piispa kutsuu vähintään neljä avustajaa.[3]
Pappisvihkimys on luonteeltaan messu, johon vihkimykseen kuuluvat osat liitetään. Messun aloitusosassa vihittävät esitellään ja kerrotaan, mihin virkoihin tai tehtäviin heidät on määrätty. Varsinainen vihkiminen tapahtuu messun sanaosan lopussa, saarnan jälkeen. Vihittävät tunnustavat uskonsa yhteen ääneen seurakunnan kanssa. Vihittävät antavat pappis- tai diakonialupaukset vastaamalla neljään kysymykseen, diakonit kolmeen. Kunkin kysymyksen ja vastauksen jälkeen lukee joku avustajista raamatunlauseen. Sen jälkeen vihkivä piispa julistaa vihittävät papeiksi sanoen: "Sillä valtuutuksella, jonka Kristuksen kirkko on Jumalan tahdon mukaisesti minulle antanut, vihin teidät pappisvirkaan (diakonin vihkimyksessäː vihin teidät diakonian virkaan) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Sen jälkeen piispa asettaa kunkin vihittävä harteille stolan. Avustajat pukevat vihittävät papit messukasukkaan. Vihittävät polvistuvat ja piispa ja avustajat panevat kätensä vuorollaan kunkin pään päälle. Jos kyseessä on diakonin vihkiminen, hänelle puetaan vain stola.[3][4] Joissakin hiippakunnissa järjesteään papiksi ja diakoniksi vihkiminet samassa jumalanpalveuksessa. Ordinaation jälkeen pappi tai diakoni saa työskennellä hänelle osoitetussa virassa.
Piispan virkaan vihkiminen muokkaa
Piispan virkaan vihkimen ei ole samalla tavalla ordinaatio kuin pappisvihkimys, onhan piispaksi vihittävä Suomen ev. lut. kirkossa poikkeuksetta pappi. Piispan virkaan vihkimisen toimittaa arkkipiispa tai hänen estyneenä ollessaan virassa vanhin piispa sen hiippakunnan tuomiokirkossa, johon piispa nimitetään. Arkkipiispa kutsuu vähintään neljä avustajaa.
Piispan virkaan vihkimen tapahtuu pääosin pappisvihkimyksen tavoin. Jumalanpalveluksen alussa luetaan piispaksi vihittävän saama valtakirja. Varsinainen vihkiminen tapahtuu messun sana-osan lopussa. Vihittävä antaa lupaukset vastaamalla viiteen kysymykseen ja niiden välissä avustajat lukevat raamatunlauseita. Arkkipiispa vihkii vihittävän piispaksi ja sanoo. "Sillä valtuutuksella, jonka Kristuksen kirkko on Jumalan tahdon mukaisesti minulle antanut, vihin sinut piispan virkaan X:n hiippakunnassa Isän ja + Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" [5]Tämän jälkeen avustajat pukevat vihittävän ylle kuorikaavun ja arkkipiispa antaa hänelle viran tunnukset piispanristin, mitran ja piispansauvan[6]. Vihittävä polvistuu ja avustajat siunaavat hänet kätten päällepanolla. Vihitty piispa jakaa messun päätössiunauksen [5]
Katolinen kirkko muokkaa
Katolisessa kirkossa piispa jakaa pappisvihkimyksen sakramentin niille miehille, jotka ovat saaneet Jumalalta kirkon kautta kutsun tähän palvelutehtävään, ovat valmistautuneet siihen useita vuosia kestänein opinnoin ja joiden sopivuus siihen on huolellisesti tutkittu. Katolisen kirkon opin mukaan papiksi vihkiminen on sakramentti.
Vihkimyksen sakramentilla on alusta alkaen ollut kolme astetta: piispuus, pappeus ja diakonaatti. Sen korkein aste on piispaksi vihkiminen. Papeiksi piispa voi latinalaisen riituksen piirissä vihkiä vain naimattomuuslupauksen tehneitä diakoneja. Yhdessä hiippakunnan piispan kanssa ja hänen alaisuudessaan heillä on omassa sakramentaalisessa paimentehtävässään valtuus ja vastuu ennen muuta Jumalan sanan julistuksesta sekä sakramenttien jakamisesta.
Diakoniksi piispa voi vihkiä 25 vuotta täyttäneitä, naimattomuuslupauksen tehneitä miehiä tai 35 vuotta täyttäneitä, jo avioliiton solmineita miehiä. He palvelevat piispan alaisuudessa liturgian, sananjulistuksen ja lähimmäisenrakkauden tehtävissä.[7]
Ortodoksinen kirkko muokkaa
Pappeus (pappeuteen vihkiminen) on yksi ortodoksisen kirkon pyhistä mysteerioista eli sakramenteista.[8] Kirkon pappeus perustuu kanoneissa määrättyihin edellytyksiin ja sakramentaaliseen vihkimykseen. Pappeudessa on kolme astetta, diakonin, papin ja piispan vihkimys.[9]
Pappeuteen vihkiminen tapahtuu liturgiassa ja sen ajoittuminen liturgian eri kohtiin riippuu pappeuden asteesta, sen mukaan, onko kyse alempaan papistoon vihittävästä, diakonista, papista vai piispasta. Vihkimisen suorittaa piispa ja häntä avustavat papit. Vihkiminen suoritetaan ortodoksisen opetuksen mukaisesti paikallisen seurakunnan kanssa yhdessä, mutta vihkimisen toimitta aina piispa, joka yksin tässä tilaisuudessa toimii maailmanlaajuisen Kirkon nimissä. Pappeus on ortodoksisessa kirkossa vain miesten tehtävä.[8]
Pappeuteen vihityn tehtäviin kuuluvat eri lailla pappeuden asteesta riippuen: palvella Kirkkoa, saarnata, opettaa ja kaitseta Jumalan kansaa, toimittaa pyhiä sakramentteja, säilyttää puhtaana oikea oppi ja pitää Kristuksen Ruumis yhtenä.Pappeus välittyy ortodoksisessa kirkossa katkeamattomana ketjuna apostoleilta kätten päälle panemisen kautta (apostolinen suksessio eli apostolinen seuranto). Apostolit saivat Pyhän Hengen lahjan, jonka he näin ovat välittäneet kätten päälle panemisen kautta papeille ja piispoille.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b ”3. Virkaan vihkimiset,tehtävään siunaamiset,virkaan asettamiset ja muut vihkimiset”, Sinä olet kanssani Kirkollisten toimitusten opas, s. 117. Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2006: 4. Kirkkohallitus Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoimi. ISBN 951-789-205-5.
- ↑ Ordinaatiokoulutus ja pappisvihkimys Lapuan hiippakunta. Arkistoitu 27.11.2014. Viitattu 16.10.2014.
- ↑ a b ” Vihkimiset, virkaan asettamiset ja tehtävään siunaamiset”, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkokäsikirja III Kirkollisten toimitusten kirja , s. 11-29. Kirjapaja, 2003.
- ↑ Ordinaatio Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 20.10.2014. Viitattu 16.10.2014.
- ↑ a b Kirkollisten toimitusten kirja Vihkimiset, virkaan asettamiset ja tehtävään siunaamiset, s. 52-70. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja III. Kirjapaja, 2006.
- ↑ Sinä olet kanssani Kirkollisten toimitusten opas, s. 121. Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2006: 4. Kirkkohallitus Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, 2006. ISBN 951-789-205-5.
- ↑ Vihkimyksen sakramentti Katolinen.net. Viitattu 17.9.2020.
- ↑ a b c Pappeus ortodoksi.net. Viitattu 17.9.2020.
- ↑ Kirkkojärjestys (2§ Pappeus) ort.fi. Viitattu 19.9.2020.