Paiutet
Paiutet ovat Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaita. He kuuluivat alun perin uto-asteekkilaiseen kielikuntaan ja olivat läheistä sukua muun muassa shoshoneille sekä uteille.
| Paiutet | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 13 532[1] | ||||||||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||||||||
| Kielet | englanti, eri paiute-murteet | ||||||||||||||||||
| Uskonnot | kristinusko, intiaanikirkko, muita | ||||||||||||||||||
| Sukulaiskansat | Shoshonit, utet | ||||||||||||||||||
Paiutet jakaantuivat historiallisella ajalla kahteen murteellisesti toisistaan eroavaan ryhmään, jotka tunnettiin pohjoisina ja eteläisinä paiuteina. Pohjoisen kansanhaara asui nykyisessä Oregonissa, Idahossa ja Kalifornian pohjoisosissa. Eteläiset ryhmät kansoittivat osia Utahista, Nevadasta ja Arizonasta.[2]
Nykyään suurin osa paiuteista asuu Nevadan, Idahon ja Kalifornian itäosan reservaateissa.
Historia
muokkaaPaiutet elivät alkuaan metsästyksellä ja keräilyllä, mutta 1700-luvulla eteläinen kansanosa omaksui maanviljelyn. Pohjoiset paiutet laajensivat metsästysmatkojaan vuoristosta Suurten tasankojen reunamille hevoskulttuurin myötä.
1800-luvun puolivälissä tehdyt kultalöydöt Nevadassa ja Oregonissa lisäsivät pohjoisten paiutejen ja uudisasukkaiden välisiä erimielisyyksiä 1860-luvun aikana. Saman vuosikymmenen lopulla paiutet suostuivat asettumaan heille perustettuihin reservaatteihin. Oregonin paiutet osallistuivat sotiin Yhdysvaltoja vastaan vielä 1870-luvun lopulla. Tuolloin kapinoitsijoiden puolelle asettunut paiute-päällikkö Winnemuccan tytär Sarah Winnemucca vetosi hallitukseen heimotoveriensa auttamisessa. Myöhemmin Sarah piti esitelmiä eri puolilla Yhdysvaltoja ja tuli tunnetuksi intiaanien oikeuksien puolestapuhujana. Vuonna 1883 hän kirjoitti kirjan Life Among The Paiutes, Their Wrong and Claims.[3]
Vuonna 1889 paiutejen henkimies Wovokan kehittämä ympyrätanssi herätti suurta mielenkiintoa eri puolilla Pohjois-Amerikkaa. Kaukaisten intiaanikansojen lähettiläät tulivat tutustumaan tanssin sanomaan. Kristinuskoon nojaava ja kuolleitten henkiin heräämistä ennustava tanssi muutti muotoaan kulkeutuessaan heimolta toiselle ja se tunnettiin paremmin nimellä henkitanssi. Henkiliikkeen seurauksena syntyneet Etelä-Dakotan valkoisen väestön ja lakota-intiaanien erimielisyydet johtivat Wounded Kneen verilöylyyn joulukuussa 1890.
Nykyaika
muokkaa
Paiutein suurimpana asutuskeskuksena toimiva Pyramidjärven reservaatti sijaitsee noin 50 kilometriä koilliseen Renon kaupungista Nevadassa. Liittovaltion hallitus myönsi alueen paiuteille vuonna 1959. Reservaatin pinta-ala on 1922 km², josta neljäsosa on veden peitossa. 1900-luvun aikana Pyramidjärven pinta laski 24 metriä, ja koko vesistö uhkaa hiljalleen kuivua. Suurimpana syynä kuivumiseen on läheisten kaupunkien vedentarve.[4] Toistaiseksi järvi takaa riittävän kalakannan. Reservaatin asukkaiden talous perustuu suurimmalta osalta kalastukseen, erilaisiin vuokratuloihin ja karjanhoitoon.[5]
Muut paiutein reservaateista sijaitsevat Kaliforniassa, Idahossa, Arizonassa, Utahissa ja Oregonissa. Osan reservaateista paiutet jakavat yhdessä shoshonien kanssa. Jonkun verran paiuteja asuu myös hajallaan reservaattien ulkopuolella. Varsinkin Utahien paiutejen terveydenhoito ja koulutus ovat parantuneet huomattavasti 20 viimeisen vuoden aikana. Sadat nuoret opiskelevat julkisissa kouluissa reservaattinsa ulkopuolella ja yhä useammat ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon.[6] Jotkut paiute-heimot ovat tarkkoja syntyperästään ja vaativat, että yhteisöön kuuluvien suonissa on virrattava ainakin puolet heimoverta.[7]
Lähteet
muokkaa- Andersson, Rani-Henrik & Henriksson, Markku: Intiaanit: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia. Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-162-3
- Holt, Ronald: Beneath These Red Cliffs: An Ethnohistory of the Utah Paiutes. Utah State Univ Press, 2006. ISBN 978-0874216370 (englanniksi)
- Virrankoski, Pentti: Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit: Intiaanikansojen kulttuuri ja historia Rio Grandelta Yukonjoelle. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 605) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994. ISBN 951-662-536-3
- Waldman, Carl: Encyclopedia of Indian Tribes. Checkmark Book, 2006. ISBN 978-0816062744 (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ American Indian, Alaska Native Tables from the Statistical Abstract of the United States: 2004-2005 (PDF) U.S. Census Bureau. Viitattu 8.11.2013. (englanniksi)
- ↑ Waldman 2006 s. 214.
- ↑ Waldman 2006 s. 215.
- ↑ Anderson 2009 s. 385.
- ↑ Pyramid Lake Paiute Tribe plpt.nsn.us. Arkistoitu 7.8.2013. Viitattu 17.11.2013. (englanniksi)
- ↑ Holt 2006 s. xxii.
- ↑ Anderson 2009 s. 459.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paiutet Wikimedia Commonsissa
