Etelä-Dakota

Yhdysvaltain osavaltio

Etelä-Dakota (äännetään suom. [-dakota], engl. South Dakota /'saʊθ də'koʊtə/)[3] on 2. marraskuuta 1889 Yhdysvaltoihin liitetty osavaltio. Nimensä Etelä-Dakota on saanut lakota- ja takota-nimisten sioux-intiaaniheimojen mukaan.

Etelä-Dakota
State of South Dakota
Etelä-Dakotan lippuEtelä-Dakotan sinetti
lippusinetti
Yhdysvaltain kartta, jossa Etelä-Dakota korostettuna
Yhdysvaltain kartta, jossa Etelä-Dakota korostettuna
Valtio  Yhdysvallat

Pääkaupunki Pierre

Suurin kaupunki Sioux Falls

Kuvernööri Kristi Noem (R)

Viralliset kielet englanti, sioux [1]

Pinta-ala  
– yhteensä 199 905 km² (17.)
– josta maata 196 540 km²
– josta vettä 3 190 km² (1,6 %)

Väestö (2014[2])  
– asukkaita 853 175 (46.)
– asukastiheys 4,3 as./km²

Liittovaltion osavaltioksi  
– päivämäärä 2. marraskuuta 1889
– järjestyksessä 40.

Aikavyöhyke UTC–7/–6
UTC–6/–5

Pinnanmuodostus  
– korkein kohta 2 207 m
– keskikorkeus 670 m
– matalin kohta 294 m

Lyhenteet  
– postilyhenne SD
– ISO 3166-2 US-SD

Lempinimi The Mount Rushmore State (Rushmore-vuoren osavaltio)

Motto Under God the people rule (eng. Jumalan alaisuudessa ihmiset hallitsevat)

www.state.sd.us
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Etelä-Dakotan asukasluku on 853 175[2] (2014) ja pinta-ala 199 905 km². Sen pääkaupunki on Pierre ja suurin kaupunki Sioux Falls.

Maantiede

muokkaa

Osavaltio rajoittuu pohjoisessa Pohjois-Dakotaan, etelässä Nebraskaan, idässä Iowaan ja Minnesotaan ja lännessä Wyomingiin ja Montanaan.[4]

Missouri virtaa osavaltion keskiosien läpi. Sen itäpuolella on matalia kukkuloita ja jääkauden muovaamia järviä. Suuri osa Etelä-Dakotan länsiosasta kuuluu Suuriin tasankoihin.[4]

Preeria ja laidunmaat kattavat 90 % osavaltion pinta-alasta. Aikoinaan siellä kulkivat tuhatpäiset biisonilaumat. Etelä-Dakotan tunnetuin nähtävyys on Mount Rushmore National Memorial – Rushmore-vuoreen hakatut neljän presidentin kasvokuvat.[5]

Etelä-Dakotan itäosa on osa Tornado Alleyksi kutsuttua aluetta.[6] Osavaltion alueella havaitaan vuosittain keskimäärin 36 tornadoa.[7]

Vuoden kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Sioux Fallsissa on noin 28 astetta. Keskimääräinen alin on pakkasen puolella marraskuusta maaliskuuhun, kylmimmillään tammikuussa -14 astetta.[8]

Vuonna 2010 Etelä-Dakotassa oli viisi yli 20 000 asukkaan kaupunkia: Sioux Falls, Rapid City, Aberdeen, Brookings ja Watertown.[9]

Historia

muokkaa

Ensimmäinen tieto eurooppalaisten käynnistä Etelä-Dakotassa on vuodelta 1742, jolloin siellä kävi ranskalaisia tutkimusmatkailijoita. Yhdysvaltojen lippu liehui siellä ensi kertaa vuonna 1804. 70 vuotta myöhemmin huhuttiin George A. Custerin joukkojen löytäneen kultaa. Etelä- ja Pohjois-Dakota liittyivät Yhdysvaltoihin vuonna 1889.[10]

Muita historian tunnettuja nimiä ovat Buffalo Bill ja Calamity Jane.[5]

Hallinto

muokkaa
 
South Dakota State Capitol.

Etelä-Dakotan lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 35 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 70 jäsentä. Jäsenet valitaan kahden vuoden välein 35 vaalipiiristä. Parlamentti kokoontuu alkaen tammikuun toisesta tiistaista. Istuntokausi kestää joka toinen vuosi 40 työpäivää, joka toinen vuosi 35 työpäivää.[11]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri. Vuodesta 2019 kuvernöörinä on ollut Kristi Noem.[12]

Etelä-Dakota on jaettu 66 piirikuntaan.[13]

Kuolemanrangaistus on käytössä Etelä-Dakotassa. Vuoden 1976 jälkeen osavaltio on teloittanut viisi vankia. Viimeisin teloitus suoritettiin 2019.[14]

Talous

muokkaa
 
Etanolitehdas Turnerin piirikunnassa.

Etelä-Dakotan bruttokansantuote vuonna 2010 oli 40 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 47. tilalla.[15]

Vakuutus-, pankki- ja kiinteistöala ovat tärkeä osa Etelä-Dakotan taloutta. Homestaken kaivoksen aikoihin osavaltio oli Yhdysvaltojen suurin kullan tuottaja, mutta kaivos on suljettu 2001. Nykyisin Etelä-Dakotassa louhitaan kivituotteita ja kipsiä ja kaivetaan öljyä ja maakaasua. Maatalouden tärkeimpiä tuotteita ovat nautakarja, maissi, soijapavut, vehnä ja sianliha.[16]

Liikenne

muokkaa

Etelä-Dakotassa on 17 lentoasemaa,[17] joista neljällä oli kaupallista liikennettä vuonna 2015. Niistä vilkkaimmat olivat Sioux Fallsin lentoasema (493 500 lähtevää matkustajaa) ja Rapid Cityn lentoasema (264 000).[18]

Etelä-Dakota on Wyomingin lisäksi ainoa Manner-Yhdysvaltain osavaltio, jossa Amtrakin matkustajajunat eivät kulje.[19] Siellä on kuitenkin tavarankuljetusta varten noin 3 000 kilometriä raiteita. Suurimmat toimijat ovat BNSF Railway ja Rapid City, Pierre & Eastern Railroad, jotka omistavat ratakilometreistä yhteensä lähes 80 prosenttia.[20]

Autoteitä Etelä-Dakotassa on noin 133 000 kilometriä, joista 12 500 kilometriä on osavaltion ylläpitämää maantietä.[21]

Väestö

muokkaa

Rodullisesti Etelä-Dakotan asukkaista on 85,9 % valkoisia, 8,8 % intiaaneja, 2,7 % hispaaneja, 1,3 % mustia ja 0,9 % aasialaisia (0,4 % muita). Etnisesti eniten on saksalaisia (40,7 %), norjalaisia (15,3 %), irlantilaisia (10,4 %), intiaaneja (8,3 %) ja englantilaisia (7,1 %).[22]

Urheilu

muokkaa

Pienen asukaslukunsa takia Etelä-Dakotassa on vain vähän ammattilaisurheiluseuroja. Seuratoiminta on rajoittunut Sioux Fallsiin ja Rapid Cityyn. Etelä-Dakotan osavaltion yliopistolla on joukkueita eri lajeissa yliopistosarjassa.

Joukkue Kaupunki Sarja & laji Kotikenttä Perustettu Mestaruudet
Sioux Falls Canaries Sioux Falls AA, baseball Sioux Falls Stadium 1993 1
Rapid City Rush Rapid City CHL, jääkiekko Rushmore Plaza Civic Center 2006 0
Sioux Falls Storm Sioux Falls IFL, arena football Sioux Falls Arena 2000 4
Sioux Falls Skyforce Sioux Falls D-League, koripallo Sioux Falls Arena 1989 2
Sioux Falls Stampede Sioux Falls USHL, jääkiekko Sioux Falls Arena 1999 1

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. South Dakota recognizes official indigenous language Argusleader. Viitattu 30.4.2020.
  2. a b Annual Estimates of the Resident Population for the United States, Regions and States: April 1, 2010 to July 1, 2014 (CSV) heinäkuu 2014. U.S. Census Bureau. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi) |
  3. Yhdysvaltain osavaltioiden nimien kirjoitus- ja ääntöasut (PDF) Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.12.2021.
  4. a b Geography of South Dakota Learn About the 50 States. Netstate.com. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  5. a b The State of South Dakota Learn About the 50 States. Netstate.com. Viitattu 24.3.2012. (englanniksi)
  6. Tornado Alley NOAA NCDC. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 2.2.2014.
  7. U.S. Tornado Climatology NOAA NCDC. Viitattu 2.2.2014.
  8. Sioux Falls climatological information World Meteorological Organization. Viitattu 18.1.2014.
  9. Brinkhoff: South Dakota Citypopulation
  10. General South Dakota State History The US 50 states
  11. South Dakota State Legislature US Legal. Viitattu 18.1.2014.
  12. Noem sworn in as South Dakota governor KSFY. Viitattu 20.2.2019. (englanniksi)
  13. South Dakota Counties Home Town Locator. Viitattu 19.1.2014.
  14. Executions by State Viitattu 6.12.2019
  15. Gross State Product Greyhill Advisors. Viitattu 20.12.2013.
  16. South Dakota Economy Netstate. Viitattu 19.1.2014.
  17. List of all airports in South Dakota, USA The Airport Authority. Viitattu 26.9.2016. (englanniksi)
  18. Calendar Year 2015 Enplanements by State (PDF) Federal Aviation Administration. Viitattu 26.9.2016. (englanniksi)
  19. Amtrak National Facts Amtrak. Viitattu 26.9.2016. (englanniksi)
  20. South Dakota State Rail Plan (PDF) (sivu 9) syyskuu 2014. South Dakota Department of Transportation. Viitattu 26.9.2016. (englanniksi)
  21. Highways South Dakota Department of Transportation. Viitattu 26.9.2016. (englanniksi)
  22. US Census Bureau: South Dakota QuickFacts (html) 2011. US Census Bureau. Arkistoitu 11.9.2004. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa