Paikkalintu

lintu, joka pysyttelee ympäri vuoden samalla suhteellisen suppealla alueella

Paikkalintu on lintu, joka pysyttelee ympäri vuoden samalla suhteellisen suppealla alueella, vastakohtana muuttolinnulle. Suomessa eläviä paikkalintuja ovat mm. harakka, varpunen ja kesykyyhky.[1][2] Kaikkein paikkauskollisimpia Suomessa esiintyviä lintuja ovat pyy, metso, töyhtötiainen ja närhi, jotka pysyvät koko ikänsä vain muutaman hehtaarin tai korkeintaan parin neliökilometrin kokoisella elinalueellaan.[3]

Paikkalinnun ja muuttolinnun ero vaihtelee alueittain: monet lajit, jotka Manner-Yhdysvalloissa esiintyvät paikkalintuina, ovat muuttolintuja Kanadassa ja Alaskassa. Samoin eräitä Etelä-Yhdysvaltojen paikkalintuja tavataan muualla muuttolintuina.[4] Eteläisessä Suomessa puukiipijä on pääosin paikkalintu, mutta etenkin maan pohjois- ja itäosissa osittaismuuttaja.[5]

Metsissä tapahtuvien (avo)hakkuiden on havaittu vähentävän paikkalintujen määrää.[6]

Lähteet

muokkaa
  1. Paikkalintu Tieteen termipankki. Viitattu 4.12.2020.
  2. Muuttolinnut ja paikkalinnut Peda.net. Viitattu 9.3.2024.
  3. Koskimies, Pertti: Muuttolintujen matkassa - opas syysmuuttajien tunnistamiseen Yle Luonto. 21.9.2016. Viitattu 4.12.2020.
  4. Resident Birds: Birds That don't Migrate Perkypet.com. Viitattu 4.12.2020. (englanniksi)
  5. Haapasalo, Samuli: Puukiipijöistä osa muuttaa, osa talvehtii, mutta kaikki kiertävät puuta pystyasennossa! Suomen Luonto. 11.12.2019. Viitattu 4.12.2020.
  6. Metsien paikkalinnut vähenevät hakkuiden lisääntyessä (Tiedote) 21.4.2020. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.12.2020.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.