Paasivuoren puistikko

puisto Helsingin Siltasaaressa
Puisto Hakaniementorin suunnasta idästä. Veistos on Johannes Haapasalon Nyrkkeilijät. Takana Saariniemenkatu 6:n talo.
Punagraniittinen ympäristötaideteos Punainen viiva johtaa Hakaniementorilta puiston halki SDP:n entisen puoluetoimiston eteen.
Puistoa ympäröivä Paasivuorenkatu on kivetty. Puiston etelälaidalla kasvaa lehmusrivi.

Paasivuoren puistikko, Paasipuisto, aiemmin Sirkuspuisto[1] (ruots. Paasivuoriskvären) on pieni suorakaiteen muotoinen puisto Helsingin Siltasaaressa. Sitä rajaavat yhdeltä sivulta Saariniemenkatu ja kolmelta sivulta Paasivuorenkatu. Puisto on muutoin joka puolelta korkeiden kerrostalojen ympäröimä, paitsi sieltä avautuu näkymä Hakaniementorille itäpäädystä.

Puiston vaiheetMuokkaa

Saariniemenkadulta Siltasaarenkadulle johtava Sirkuskatu nimettiin vuonna 1938 Paasivuorenkaduksi huomionosoituksena edellisenä vuonna kuolleelle helsinkiläiselle ammattiyhdistyspioneerille, kaupunginvaltuutetulle ja kansanedustajalle Matti Paasivuorelle.[2] Entisestä Sirkustorista tuli Paasivuoren puistikko.[3]

Paasivuoren puistikko peruskorjattiin 1990-luvun lopussa ja se valittiin Vuoden ympäristörakenteeksi vuonna 2000. Kilpailun tuomariston mielestä kokonaisuudessa on yhdistetty sopusointuisesti kasvillisuus ja luonnonkivi.[4] Korjauksen yhteydessä puistoon tehtiin tuntemattomaksi jääneen henkilön ideoima[5] ympäristötaideteos Punainen viiva, kulkuväylälle upotettu punaisesta graniitista tehty murtoviiva, joka symboloi äänioikeuden käyttöä, ”punaisen viivan vetämistä”. Korjaussuunnitelman tekivät Kaija Uusitalo ja Matti Ventola Maisema ja Ympäristö Oy:stä.[6]

Puisto on aidattu metalliaidalla ja sen läpi johtavat kulkuväylät ovat osin hiekkapintaisia, osin päällystetty nupukivin. Nurmialueet on rajattu nupukivillä, joista on tehty myös pintavesikourut. Puiston etelälaidan puut ovat lehmuksia.[7] Perennojen ja pensaiden istutusalueet on rajattu graniittisin reunakivin ja matalalla metallisella suoja-aidalla. Teräksiset puistonpenkit ja pollarivalaisimet ovat punaiset, punaista on myös aidan yksityiskohdissa.

Kukkaistutukset ovat puiston keskellä olevan patsaan graniittijalustan ympärillä. Kuvanveistäjä Johannes Haapasalon pronssiveistos Nyrkkeilijät paljastettiin 1932.[8] Puistikkoon näkyy myös viereisten rakennusten julkisivuihin kiinnitettyä taidetta: Saariniemenkatu 6 pääsisäänkäynnin yläpuolella on Kimmo Pyykön reliefi Vuorovaikutus vuodelta 1978[9] ja Paasivuorenkatu 3 julkisivussa on Pyykön reliefi Rinnakkaiselo, joka on paljastettu kolme vuotta myöhemmin.[10]

YmpäristöMuokkaa

Puiston ympäristön rakennukset liittyvät tai ovat liittyneet työväenliikkeeseen:

LähteetMuokkaa

  • Maunu Ihalainen: Punaisella viivalla, s. 131–148. luku: Puolueen talot. Kellastupa, 2007. ISBN 978-952-99446-5-1.

ViitteetMuokkaa

  1. Ihalainen, s. 137
  2. Kaarninen, Pekka: Paasivuori, Matti (1866 - 1937) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen artikkeli). 6.9.2001. Suomalaisen kirjallisuuden Seura. Viitattu 8.6.2014.
  3. a b c d Lybeck, Kajsa: Siltasaaren asumisen historia ja tulevaisuuden näkymät (Julkaistu RY Rakennettu ympäristö -lehdessä nro 2/2009) Rakennustieto.fi. 2009. Rakennustieto-lehdet. Viitattu 8.6.2014.
  4. Paasivuoren puisto (arkistolinkki Rakennustaito-lehdestä nro 8) 2000. Rakennustieto-lehdet. Viitattu 8.6.2014.
  5. Ihalainen, s. 147
  6. Paasivuoren puistikon taideteos Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 8.6.2014. (Archive.org)
  7. Hosiaisluoma, Väinö: Puiden jäkälät Helsingin kantakaupungin ilmanlaadun kuvaajina vuonna 2000, s. 28. Julkaisu 14/2001. Helsingin kaupunki, ympäristökeskus, 2001. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.6.2014).
  8. Johannes Haapasalo: Nyrkkeilijät Helsingin kaupunki, taidemuseo. Viitattu 8.6.2014.
  9. Kimmo Pyykkö: Vuorovaikutus Helsingin kaupunki, taidemuseo. Viitattu 8.6.2014.
  10. Kimmo Pyykkö: Rinnakkaiselo- reliefi Helsingin kaupunki, taidemuseo. Viitattu 8.6.2014.
  11. Historia Paasitorni.fi. Helsingin Työväenyhdistys ry. Viitattu 8.6.2014.
  12. Historiallinen selvitys II: Säästöpankinranta 1909 (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 8.6.2014.
  13. STS-pankki-museo: Vuodet 1949–1958 Palkansaajasäätiö. Viitattu 8.6.2014.
  14. Antti Manninen: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä. Helsingin Sanomat 2004.
  15. Paasivuorenkatu 3, Helsinki Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Viitattu 8.6.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa