Paasivuoren puistikko
Paasivuorenpuistikko[1], Paasipuisto, aiemmin Sirkuspuisto[2] (ruots. Paasivuoriskvären) on pieni suorakaiteen muotoinen puisto Helsingin Siltasaaressa. Sitä rajaavat yhdeltä sivulta Saariniemenkatu ja kolmelta sivulta Paasivuorenkatu. Puisto on muutoin joka puolelta korkeiden kerrostalojen ympäröimä, paitsi sieltä avautuu näkymä Hakaniementorille itäpäädystä.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Paasivuoren_puisto_1.jpg/250px-Paasivuoren_puisto_1.jpg)
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/71/Paasivuoren_puisto_3.jpg/250px-Paasivuoren_puisto_3.jpg)
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Paasivuorenpuistikko. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Puiston- ja aukionnimen kirjoitusasun korjaus [1] |
Puiston vaiheet
muokkaaSaariniemenkadulta Siltasaarenkadulle johtava Sirkuskatu nimettiin vuonna 1938 Paasivuorenkaduksi huomionosoituksena edellisenä vuonna kuolleelle helsinkiläiselle ammattiyhdistyspioneerille, kaupunginvaltuutetulle ja kansanedustajalle Matti Paasivuorelle.[3] Entisestä Sirkustorista tuli Paasivuoren puistikko.[4]
Paasivuoren puistikko peruskorjattiin 1990-luvun lopussa ja se valittiin Vuoden ympäristörakenteeksi vuonna 2000. Kilpailun tuomariston mielestä kokonaisuudessa on yhdistetty sopusointuisesti kasvillisuus ja luonnonkivi.[5] Korjauksen yhteydessä puistoon tehtiin tuntemattomaksi jääneen henkilön ideoima[6] ympäristötaideteos Punainen viiva, kulkuväylälle upotettu punaisesta graniitista tehty murtoviiva, joka symboloi äänioikeuden käyttöä, ”punaisen viivan vetämistä”. Korjaussuunnitelman tekivät Kaija Uusitalo ja Matti Ventola Maisema ja Ympäristö Oy:stä.[7]
Puisto on aidattu metalliaidalla ja sen läpi johtavat kulkuväylät ovat osin hiekkapintaisia, osin päällystetty nupukivin. Nurmialueet on rajattu nupukivillä, joista on tehty myös pintavesikourut. Puiston etelälaidan puut ovat lehmuksia.[8] Perennojen ja pensaiden istutusalueet on rajattu graniittisin reunakivin ja matalalla metallisella suoja-aidalla. Teräksiset puistonpenkit ja pollarivalaisimet ovat punaiset, punaista on myös aidan yksityiskohdissa.
Kukkaistutukset ovat puiston keskellä olevan patsaan graniittijalustan ympärillä. Kuvanveistäjä Johannes Haapasalon pronssiveistos Nyrkkeilijät paljastettiin 1932.[9] Puistikkoon näkyy myös viereisten rakennusten julkisivuihin kiinnitettyä taidetta: Saariniemenkatu 6 pääsisäänkäynnin yläpuolella on Kimmo Pyykön reliefi Vuorovaikutus vuodelta 1978[10] ja Paasivuorenkatu 3 julkisivussa on Pyykön reliefi Rinnakkaiselo, joka on paljastettu kolme vuotta myöhemmin.[11]
Ympäristö
muokkaaPuiston ympäristön rakennukset liittyvät tai ovat liittyneet työväenliikkeeseen:
- pohjoissivulla jugendtyylinen Helsingin työväentalo, jonka laajennusosa (arkkitehti Karl Lindahl, 1925, Paasivuorenkatu 5A)[12] on puiston puolella.[13] Sen jatkoksi valmistui Työväenyhdistyksen rakennuttama toimistorakennus (Heikki Sysimetsä, 1956, Paasivuorenkatu 5).[4]
- koilliskulmassa entinen Suomen Työväen Säästöpankin pääkonttori Paasitalo (Martti Välikangas, 1958, Siltasaarenkatu 12).[14]
- Kahden viimeksimainitun välissä oli ennen niin sanottu Työmiehen talo, jossa toimi yli 70 vuoden ajan Työmiehen ja Suomen Sosialidemokraatin toimitus. Talo purettiin 1970-luvun lopussa STS:n pääkonttorin laajennuksen (arkkitehti Kosti Kuronen, 1981, Paasivuorenkatu 3) tieltä.[15][16]
- Kaakkoiskulmassa Osuusliike Elannon kiinteistö (Siltasaarenkatu 8–10), jossa toimi sittemmin Hakaniemen Sokos. Sen vieressä on eräiden suurten ammattiliittojen (muun muassa Paperiliitto, PAM) toimitalo (1980, Paasivuorenkatu 4–6). [17]
- puiston lounaiskumassa on Työväen Opintorahasto -säätiön rakennuttama asuintalo (Martti Välikangas, 1955, Paasivuorenkatu 8).[4]
- länsipäädyssä SDP:n puoluetoimiston entinen talo (arkkitehdit Kontio, Räisänen ja Kilpiä, 1979, Saariniemenkatu 6). Tämän talon paikalta purettiin talo, jossa oli Mika Waltarin synnyinkoti.[4] Talon seinässä on Waltarin muistolaatta.
Lähteet
muokkaa- Maunu Ihalainen: Punaisella viivalla, s. 131–148. luku: Puolueen talot. Kellastupa, 2007. ISBN 978-952-99446-5-1.
Viitteet
muokkaa- ↑ Helsinki korjaa useiden tunnettujen puistojen nimiä – katso lista Yle Uutiset. 2.7.2024. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ Ihalainen, s. 137
- ↑ Kaarninen, Pekka: Paasivuori, Matti (1866 - 1937) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen artikkeli). 6.9.2001. Suomalaisen kirjallisuuden Seura. Viitattu 8.6.2014.
- ↑ a b c d Lybeck, Kajsa: Siltasaaren asumisen historia ja tulevaisuuden näkymät (Julkaistu RY Rakennettu ympäristö -lehdessä nro 2/2009) Rakennustieto.fi. 2009. Rakennustieto-lehdet. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 8.6.2014.
- ↑ Paasivuoren puisto (arkistolinkki Rakennustaito-lehdestä nro 8) 2000. Rakennustieto-lehdet. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 8.6.2014.
- ↑ Ihalainen, s. 147
- ↑ Paasivuoren puistikon taideteos Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 8.6.2014. ()
- ↑ Hosiaisluoma, Väinö: Puiden jäkälät Helsingin kantakaupungin ilmanlaadun kuvaajina vuonna 2000, s. 28. Julkaisu 14/2001. Helsingin kaupunki, ympäristökeskus, 2001. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.6.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Johannes Haapasalo: Nyrkkeilijät Helsingin kaupunki, taidemuseo. Arkistoitu 17.12.2005. Viitattu 8.6.2014.
- ↑ Kimmo Pyykkö: Vuorovaikutus Helsingin kaupunki, taidemuseo. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 8.6.2014.
- ↑ Kimmo Pyykkö: Rinnakkaiselo- reliefi Helsingin kaupunki, taidemuseo. Arkistoitu 31.10.2015. Viitattu 8.6.2014.
- ↑ Historia Paasitorni.fi. Helsingin Työväenyhdistys ry. Viitattu 8.6.2014.
- ↑ Historiallinen selvitys II: Säästöpankinranta 1909 (PDF) Helsingin kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 8.6.2014.
- ↑ STS-pankki-museo: Vuodet 1949–1958 Palkansaajasäätiö. Arkistoitu 12.12.2013. Viitattu 8.6.2014.
- ↑ Antti Manninen: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä. Helsingin Sanomat 2004.
- ↑ Paasivuorenkatu 3, Helsinki Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Arkistoitu 10.3.2010. Viitattu 8.6.2014.
- ↑ Hakaniemen ”paraatipaikka” pannaan uuteen uskoon – näin suuri hanke etenee Talouselämä 18.12.2019. Viitattu 4.8.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paasivuoren puistikko Wikimedia Commonsissa