Osuuskauppa Mäki-Matti
Osuuskauppa Mäki-Matti oli Jyväskylässä ja koko Keski-Suomessa vuosina 1905–1983 toiminut osuuskauppa, joka kuului edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen. Sittemmin valtakunnalliseksi muuttunut lähikauppaketju Siwa sai alkunsa osana Mäki-Mattia.
Perustaminen muokkaa
Osuuskauppa Mäki-Matti perustettiin vuonna 1905 ja sen ensimmäinen kauppa toimi Mäki-Matin työläiskaupunginosassa nykyisen Voionmaankatu 9:n kohdalla. Paikalla on nykyisin muistopatsas, joka on koottu kaupparakennuksen perustusten kivistä. Osuusliikkeen perustajia olivat konduktööri J. Koskiniemi, jarrumies J. A. Virtanen, työnjohtajat G. A. Söderlund ja Aapeli Aho sekä toimittaja E. G. Väätäinen.[1] Alkuajan jäsenistössä oli paljon rautatieläisiä.
Suurliike muodostuu muokkaa
Mäki-Matti laajeni nopeasti. Vuonna 1915 avattiin Mäki-Matin myymälät Kauppakadulla ja Tourulassa ja 1916 Vaajakoskella. Vuonna 1916 toiminnan pääpaikaksi muodostui niin sanottu Spetsin tontti (Kauppakatu 32), johon Mäki-Matti rakennutti vuonna 1929 valmistuneen, arkkitehti Georg Jägerroosin suunnitteleman kivitalon[2]. Nykyisin se tunnetaan Kauppakulman nimellä. Samana vuonna 1916 Mäki-Matin johtajaksi palkattiin kotkalainen J. E. Heikkilä, jonka johdossa yrityksestä kasvoi suurliike. Mäki-Matilla oli useita pitkäaikaisia ja tarmokkaita toimitusjohtajia. Heikkilä oli johtajana vuodet 1916–1932 ja hänen jälkeensä Kalle Järvinen 1932–1958, kauppaneuvos Erkki Luoto 1958–1977 ja kauppaneuvos Arvo Perälä 1977–1983.[3]
Kilpailu Keskimaan kanssa muokkaa
Suomen osuuskauppaliikkeen jakautuessa 1916–1917 jäsenistöltään työläistaustainen Mäki-Matti siirtyi edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen, jonka keskuskaupaksi tuli Osuustukkukauppa (OTK). Alueen pellervolaisen osuuskauppaliikkeen toimintaa jatkamista kannattaneet, muun muassa monet opettajat, perustivat uuden osuuskaupan Jyväskylään nimellä Osuuskauppa Keskimaa. Mäki-Matti menestyi paremmin kaupunkialueella ja Keskimaa maaseudulla 1980-luvulle asti. Vuoteen 1946 mennessä Mäki-Matti oli kasvanut niin, että sen palveluksessa oli 528 henkeä. Vuoteen 1944 mennessä perustettu 61 Mäki-Matin myymälää. Keskimaan henkilökunta oli samaan aikaan 383 henkeä.[4]
Oma tuotanto muokkaa
Mäki-Matti aloitti myytävien tuotteiden valmistuksen jo 1920-luvulla ja ravintolatoiminnan sotien välisenä aikana. Muiden osuuskauppojen tapaan myös Mäki-Matissa toimi säästökassa. Mäki-Matin leipomo perustettiin 1916 (entinen Mäki-Matin leipomorakennus on nykyisin Tanssisali Lutakko) ja 1921–1957 osuusliikkeellä oli oma juomatehdas. Sota-aikana 1942 aloitti toimintansa meijeri ja sen yhteydessä 1958 maitojauhetehdas. Ne toimivat Lutakossa.[4] Esimerkiksi Mäki-Matin meijerivoi oli maankuulua. Mäki-Matin viettäessä oman tuotannon viikkoa se mainosti: ”Muualta piirakat ja mansikat, meiltä maankuulua leipää ja voita”.
Erkki Luoto toimitusjohtajana muokkaa
Erkki Luoto nimitettiin Mäki-Matin toimitusjohtajaksi 1953. Hänen lähes parikymmentä vuotta kestäneellä johtajakaudellaan osuuskauppa jatkoi vankkaa kasvuaan. Mäki-Matilla oli 98 toimipaikkaa ja hieman vajaa 600 työntekijää 1954. Mäki-Matti avasi ensimmäisen valintamyymälänsä, ensimmäisenä Jyväskylässä, vuonna 1956. Kauppakatu 32:n tontille valmistui uusi Centrum-tavaratalo, joka avattiin joulukuussa 1960. Tuolloin Mäki-Matilla oli kaikkiaan 109 toimipaikkaa. Äänekosken ja Suolahden osuuskaupat sulautuivat Mäki-Mattiin 1965, jolloin se vahvisti asemaansa talousalueensa suurliikkeenä hieman yli tuhannen työntekijän henkilökunnalla ja siitä tuli neljänneksi suurin E-liikkeen osuusliike Suomessa. Mäki-Matilla oli tuolloin yhteensä 153 toimipaikkaa Keski-Suomessa.[5]
Fuusiot muokkaa
Pienten osuuskauppojen fuusiot olivat käynnissä 1950-luvulta lähtien, mutta fuusioiden määrä lisääntyi 1970-luvulla. Tuolloin Pohjoisen Keski-Suomen osuusliikkeet (suurimpana oli Paavonseutu) yhdistettiin Mäki-Mattiin.[6] Arvo Perälän toimitusjohtajakaudella Mäki-Mattiin liitettiin Jämsän Osuusliike ja Korpilahdella toiminut Pohjois-Päijänteen Osuusliike, minkä jälkeen Mäki-Mattia voitiin pitää koko maakunnan kattavana osuuskauppana. Lopulta fuusio nielaisi myös Mäki-Matin. Sen toiminta loppui vuonna 1983, kun se liittyi koko maan osuusliikkeiden (Elantoa lukuun ottamatta) ja niiden omistaman OTK:n kanssa valtakunnalliseksi E-osuuskunta Ekaksi (nyk. Tradeka).[7]
Kansanedustaja Sakari Knuuttila kuvaa muistelmissaan Mäki-Matin loppua surulliseksi: ”- - hyvin menestynyt Mäki-Matti menetti omaisuutensa. Fuusiotilanteessa Mäki-Matilla oli hallussaan kaavoitettu marketin tontti ja rahaa kassassa rakentamisen toteuttamiseksi. Fuusion jälkeen EKA-liike otti rahat ja myi tontin ja lopetti Jyväskylässä kaikki suurimmat kaupat lukuun ottamatta alun perin Mäki-Matin piirissä kehitettyjä Siwoja. Näin menestynyt Mäki-Matin tarina muuttui tragediaksi.”[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 470–473.
- ↑ Jussi Jäppinen. Jyväskylä albumi. Gummerus Jyväskylä 1977. ISBN 951-20-1363-0, s. 24
- ↑ Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 473.
- ↑ a b Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 470–478.
- ↑ Sofia Kotilainen: Kauppaneuvos Erkki Luoto (1905–1980). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.12.2012
- ↑ Katsaus toimintaan vuosina 1938–1948 (Arkistoitu – Internet Archive) Osuusliike Paavonseudun historiaa, Paavonseudun sivujen sisällysluettelo, Osuusliike Paavonseutu, Pirkko ja Pauno Paanasen kotisivut
- ↑ Kai Hoffman: Kauppaneuvos Arvo Perälä (1937–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.12.2012
- ↑ Sakari Knuuttila: Talvi-illan tarinoita. Neljännesvuosisata eduskunnassa 1966–1991, s. 86–92. Omakustanne, 2012. ISBN 978-952-93-0977-1.