Oskar Lenz
Oskar Lenz (13. huhtikuuta 1848 Leipzig – 2. maaliskuuta 1925 Sooß[1]) oli saksalaissyntyinen itävaltalainen maantieteilijä, geologi ja kansatieteilijä sekä Afrikan tutkija.
Lenz syntyi suutarin perheeseen. Hän opiskeli luonnontieteitä Leipzigin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1870. Lenz työskenteli opettajana Wienissä ja vuodesta 1872 lähtien geologina Itävallan geologisessa instituutissa.[1]
Lenz oli Saksan Afrikan-tutkimusseuran palveluksessa Gabonin Ogoouéjoella vuosina 1874–1877. Vuosina 1879–1881 hän matkusti Tangerista Atlasvuorten ja Saharan yli Timbuktuun ja edelleen Niger- ja Senegaljokia myöten Länsi-Afrikan rannikolle.[1][2] Lenz oli ensimmäinen Timbuktussa käynyt eurooppalainen sitten Heinrich Barthin vuonna 1854[3]. Hän teki matkansa pääosin René Caillién käyttämää reittiä pitkin, mutta vastakkaiseen suuntaan[2].
Lenz nimitettiin Tšernivtsin yliopiston maantieteen professoriksi vuonna 1885. Vuosina 1885–1887 hän johti itävaltalaisten Kongon-retkeä, jonka tehtävänä oli avustaa Etelä-Sudaniin jäänyttä Wilhelm Junkeria. Lenzin retkikunta nousi Kongojokea pitkin Lualaballe, matkusti sieltä Tanganjikajärven pohjoiskärkeen ja Njassajärvelle ja edelleen Itä-Afrikan rannikolle. Henry Morton Stanley oli tehnyt osittain saman matkan mantereen poikki päinvastaiseen suuntaan vuosina 1876–1877.[1][2]
Lentz työskenteli vuodesta 1887 lähtien Prahan saksalaisen yliopiston maantieteen professorina. Hän on julkaissut lukuisia maantiedettä, geologiaa ja kulttuurihistoriaa käsitteleviä tutkimuksia sekä populaaritieteellisiä teoksia.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Lenz, Oskar (1848-1925), Geograph, Geologe und Ethnograph Österreichisches Biographisches Lexikon. Viitattu 29.8.2021.
- ↑ a b c Waldman, Carl & Wexler, Alan: Encyclopedia of Exploration. Volume I: The Explorers, s. 365–366. New York: Facts on File, 2004. ISBN 0-8160-4676-X.
- ↑ Imperato, Pascal James & Imperato, Gavin H.: Historical Dictionary of Mali, fourth edition, s. 192. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5.