Onni Osvald Ruuth (14. heinäkuuta 1858 Kaukola26. lokakuuta 1942 Joensuu) oli suomalainen piirilääkäri ja ensimmäisen suomenkielisen urheilulehden toimittaja.[1][2]

Lapsuus ja nuoruus muokkaa

Onni Ruuthin vanhemmat olivat Heinäveden kappalainen, varapastori Alexander Edvard Ruuth (1820–1878) ja Sofia Gustava von Nandelstadh (1823–1889).[3][4] Ruuth syntyi Karjalankannaksen Kaukolassa, mutta varttui Heinävedellä. Hän kävi koulunsa Kuopiossa, jossa pääsi ylioppilaaksi vuonna 1878 Kuopion lyseosta.[5] Tämän jälkeen Onni Ruuth aloitti lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1883, lääketieteen kandidaatiksi 1886 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1893.[1] Paitsi lääkäri, Ruuth oli myös vihkimystä vaille valmis pappi.[6]

Työura muokkaa

Valmistuttuaan lääkäriksi Ruuth toimi virassa muun muassa Leppävirralla ja Antreassa. Vuodesta 1899 hän toimi piirilääkärinä ensin Kittilässä, sitten Tohmajärvellä ja lopulta Joensuussa. Viimeksi mainitusta virasta Ruuth jäi eläkkeelle vuonna 1926. Vielä tämän jälkeenkin hän jatkoi Joensuussa yksityisvastaanottoa.[1][7]

Urheilulehti Uljas muokkaa

Jo opiskeluaikoinaan Onni Ruuth oli innokas urheilija. Hän harrasti muun muassa ammuntaa ja purjehdusta, ja voitti molemmissa lajeissa palkintoja. Olikin varsin luontevaa, että Ruuth oli vuosina 1886–1887 ilmestyneen ensimmäisen suomenkielisen urheilulehden Uljas : urheuden ja reippauden edustaja toimittaja ja julkaisija.[7] Lehteä ehti ilmestyä 21 numeroa ennen kuin se joutui lopettamaan lukijoiden vähyyden takia. Ensimmäinen ruotsinkielinen Suomessa ilmestynyt urheilulehti Sporten oli perustettu hiukan aikaisemmin 1881 ja se jatkoi ilmestymistä vuoteen 1895 saakka. Uusia ruotsin- ja suomenkielisiä urheilun erikoislehtiä alettiin perustaa 1890-luvulla ja vuonna 1898 aloitti ilmestymisen Suomen Urheilulehti.[8]

Uljas-lehden toimitustyössä Ruuth tutustui laajasti Suomen urheilupiireihin, ja hän oli mukana perustamassa useita alan yhdistyksiä, kuten Suomen Kennelklubia, Suomen Kalastusseuraa, Suomen Matkailijayhdistystä ja Ylioppilaiden Urheiluyhdistystä.[7]

Yksityiselämä muokkaa

Onni Ruuth oli naimisissa vuodesta 1893 Claudia Ratisen (1870–1939) kanssa. Pariskunnalle syntyi kuusi lasta: Onni Uljas (1894–1972), Weli Emil Viktor (1897–1980), Sampo Ilmari (1900–1918), Aino Kyllikki (1905–1938), Osmo Kalervo (1908–1992) ja Tarmo Tiera (1909–1996).[2] Lapsista lakitieteen lisensiaatti Uljas Ruutu, vuoteen 1935 Ruuth (1894–1972) toimi vuodesta 1922 Joensuun pormestarina.[9][10]

Paitsi urheilua, Onni Ruuth oli vapaa-ajallaan aktiivinen monissa asioissa. Ollessaan piirilääkärinä Antreassa hän harrasti hevosurheilua ja hevoskasvatusta. Kittilässä asuessaan hän puolestaan innostui poronhoidosta ja kasvatti oman 450-päisen porotokan. Kittilässä hän sai aikaan myös ensimmäisen maanviljelysnäyttelyn. Muutettuaan Pohjois-Karjalaan Ruuth alkoi kasvattaa ja jalostaa karjaa. Tohmajärvellä ollut maatila toimi perheen maaseutukotina Joensuun kodin rinnalla.[7]

Onni Ruuth oli mukana perustamassa Joensuun suojeluskuntaa ja osallistui poikiensa kanssa aktiivisesti sen toimintaan. Joensuun kaupunginvaltuusto nimitti Ruuthin vuonna 1917 kaupungin suojeluskunnan esikunnan jäseneksi, mitä tehtävää hän hoiti myös vuosina 1920–1922. Vuonna 1922 hänet valittiin Joensuun suojeluskunnan kunniajäseneksi.[6] Opiskeluaikoinaan Ruuth oli mukana Suomalaisen puolueen toiminnassa. Joensuussa hän oli mukana perustamassa Kansallisen Kokoomuksen Joensuun paikallisosastoa sekä Pohjois-Karjalan Kansallisliitoa.[11]

Nuoruudessaan Onni Ruuth oli opiskellut myös Ateneumissa. Hän maalasi harrastuksekseen tauluja, joita hän lahjoitti pääasiassa sukulaisilleen. Ruuthin vuosina 1890–1892 maalaama taulu Jeesus Getsemanessa on nykyisin esillä Joensuun seurakunnan pienessä seurakuntasalissa.[6]

Ammatistaan ja yhteiskunnallisesta aktiivisuudestaan johtuen Ruuth oli Joensuussa tunnettu hahmo. Kotikaupungissaan hänet tunnettiin yleisesti nimellä Ukko-Ruuth.[12]

Onni Osvald Ruuth kuoli 84-vuotiaana. Hänet on haudattu Joensuun hautausmaahan.[6]

Lähteet muokkaa

  • Ruuth–Ruutu-suku 1620–1917. Uskollista uurastusta ja hengen voimaa. Ruuth–Ruutu Sukuyhdistys ry 2019.

Viitteet muokkaa

  1. a b c Autio, Veli-Matti: Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Onni Osvald Ruuth Verkkojulkaisu. Luettu 29.7.2020.
  2. a b Ruuth–Ruutu-suku 1620–1917 2019, s. 335.
  3. Ruuth–Ruutu-suku 1620–1917 2019, s. 334.
  4. Kotivuori, Yrjö: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Alexander Edvard Ruuth Verkkojulkaisu 2005. Luettu 29.7.2020.
  5. Ruuth–Ruutu-suku 1620–1917 2019, s. 108.
  6. a b c d Ruuth–Ruutu-suku 1620–1917 2019, s. 110.
  7. a b c d Ruuth–Ruutu-suku 1620–1917 2019, s. 109.
  8. Kalle Virtapohjan Aamulenkki-blogi 9.4.2016 : Jo 130 vuotta suomenkielistä urheilujournalismia Luettu 29.7.2020.
  9. Kuka kukin on 1954 : Uljas Ruutu (Projekt Runeberg), s. 726. Luettu 29.7.2020.
  10. Geni.com : Onni Uljas Aleksanteri Ruuth, Ruutu Luettu 29.7.2020.
  11. Ruuth–Ruutu-suku 1620–1917 2019, s. 108, 110.
  12. Ruuth–Ruutu-suku 1620–1917 2019, s. 109–110.